Kategoria: Kulutustutkimus.Nyt

Pääkirjoitus
Johanna Moisander

Kuluttajien moraalinen toimijuus—sen rajat ja mahdollisuudet—on teema, joka askarruttaa ja puhuttaa ihmisiä jatkuvasti. Niin tutkijat kuin tavalliset kansalaisetkin pohtivat, miten kuluttajat voisivat käyttää valtaa markkinoilla ja yhteiskunnassa yleisemminkin kestävän kehityksen ja paremman maailman rakentamiseksi. Esimerkiksi Euroopan komission verkkosivuilla ihmisiä kehotetaan ottamaan ohjat omiin käsiinsä ja osallistumaan ilmastotalkoisiin maapallon lämpenemisen ehkäisemiseksi. Todetaan, että vaikka ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, jokaisella kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa. On vain tehtävä pieniä muutoksia kulutusvalinnoissa ja päivittäisessä käyttäytymisessä. Ja itse asiassa nämä muutokset säästävät rahaa! […]

Lataa Moisanderin pääkirjoitus (pdf, 38 KB)

Eettisen kuluttamisen monet merkitykset
Maria Pecoraro

Artikkeli käsittelee eettisestä ruoan kuluttamisesta käytävää keskustelua mediassa tämän päivän Suomessa. Sanomalehtiartikkeleista koostuvaa aineistoa tarkastellaan sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta ja analysoidaan kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Eettistä ruoan kuluttamista käsittelevästä aineistosta nousee esiin neljänlaisia diskursseja, joita ovat altruistisen välittämisen, terveyden ja turvallisuuden, kestävän kehityksen ja markkinatalouden diskurssit. […]

Lataa Pecoraron artikkeli (pdf, 208 KB)

”Kun paholainen tuli kylään” – Ekologisen kansalaisuuden neuvottelua verkkokeskustelussa
Annu Markkula

Kuluttajille on annettu merkittävä rooli kestävän kehityksen toteutumisessa. Vihreän kuluttajuuden rinnalle on viimeaikaisissa ympäristöpoliittisissa keskusteluissa nostettu vihreä kansalaisuus. Kuten vihreästä kuluttajuudesta niin myös vihreästä kansalaisuudesta on luotu erilaisia muotoiluja. Samanaikaisesti myös poliittisen toiminnan areenoja on haluttu määritellä uudelleen. Kansalaisten poliittiselle aktiivisuudelle onkin löydetty uudenlaisia kulttuurisia areenoja esimerkiksi verkkoyhteisöistä. Artikkelissa tarkastellaan miten ympäristöaiheisessa verkkoyhteisössä neuvotellaan eräästä vihreän kansalaisuuden muotoilusta, ekologisesta kansalaisuudesta. […]

Lataa Markkulan artikkeli (pdf, 171 KB)

Pikkujuttu – tarina koon tuottamisen käytänteistä
Anu Valtonen

Tämä tutkimus tarkastelee ruumiin pituuteen rakentuvia kulttuurisia merkityksiä ja normistoja. Suuri osa aiemmista ruumisnormistoja analysoivista tutkimuksista on keskittynyt painon problematiikkaan ja siihen, miten käsityksiä ideaalista ruumiista tuotetaan ja uusinnetaan median ja visuaalisen kulttuurin kentällä. Tässä tutkimuksessa kiinnitetään huomio niihin lukuisiin pituutta merkityksellistäviin arkipäiväisiin käytänteisiin, jotka tulevat toistetuiksi kulutuskulttuurin eri kentillä, niin mediassa, palvelukohtaamisissa kuin materiaalisissa käytänteissäkin. […]

Lataa Valtosen artikkeli (pdf, 169 KB)

Lemmikinomistajat ruuan kuluttajina — tarkastelussa oman ja lemmikin ruuan kulutuksen erot ja yhtäläisyydet
Henna Jyrinki, Hanna Leipämaa-Leskinen ja Pirjo Laaksonen

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuluttajien oman ruuan ja lemmikkiruuan kuluttamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuluttajien suhtautumista lemmikkien ruuan kulukseen ottamalla vertailukohdaksi kuluttajan oman ruuan kulutus. Empiria suoritettiin strukturoidun haastatteluin. Tulokset paljastavat lemmikkiruuan ja oman ruuan kulutuksen olevan pääsääntöisesti erilaista. Lemmikkiruokaa arvioitiin laadukkuuden, vaivattomuuden (valmisruoat) ja suunnitelmallisuuden kautta, kun taas oman ruuan arviointiulottuvuuksia olivat ruuan luonnonmukaisuus ja ns. ”hyvin syöminen”. Tutkimuksen tuloksena lemmikinomistajat jaettiin karkeasti neljään ryhmään oman ruuan ja lemmikkiruuan kuluttamisen perusteella. […]

Lataa Jyringin, Leipämaa-Leskisen ja Laaksosen artikkeli (pdf, 287 KB)

Joulun taikaa vai tahdottua tavaraa? – Lasten lahjatoiveet joulun hengen osoittajina
Halkoaho, Jenniina, Maarit Laakso, Pirjo Laaksonen ja Johanna Lahti

Joulua nimitetään usein kulutuksen vuosittaiseksi huipentumaksi, ja se onkin ollut kulutustutkijoiden kasvavan kiinnostuksen kohteena. Joulussa tiivistyy paljon läntisen nyky-yhteiskuntamme merkityksellisyyttä. Etenkin kulutuskulttuurin materialistisuuden on huomattu leimaavan myös joulua lahjapaljouden ja yltäkylläisyyden muodossa. Voidaanko siis väittää, että perinteinen joulun henki ja sanoma ovat kadonneet ja tulleet korvatuiksi materialistisilla arvoilla? Käsillä oleva artikkeli liittyy kulutuskulttuurin jaettuja merkityksiä eri näkökulmista tarkastelevaan tutkimusprojektiimme. Artikkelissa tarkastellaan joulun piirteitä lasten joulupukille kirjoittamien lahjatoiveiden avulla. […]

Lataa Halkoahon, Laakson, Laaksosen ja Lahden artikkeli (pdf, 273 KB)

Lektio: Ruoan kuluttamisen ristiriitaisuus
Leipämaa-Leskinen, Hanna

Kuluttaminen voi muodostua haasteiden kentäksi. Erityisesti nykyisenkaltainen hyvinvointiyhteiskunta edesauttaa kuluttamiseen liittyvien haasteiden tai pohdinnanpaikkojen ilmenemistä. Vaikka käytössämme on koko ajan enemmän ja enemmän tietoa valintojemme perusteeksi, esimerkiksi lisääntyneen tutkimustiedon, median ja internetin keskustelupalstojen myötä, kulutusvalintojen tekeminen on vaikeutunut. […]

Lataa Leipämaa-Leskisen lektio (pdf, 56 KB)

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2008 (526 KB)

Pääkirjoitus
Anu Valtonen ja Vesa Markuksela

Vapaa-aika on kuluttajien elämää monin tavoin jäsentävä kategoria. Se tarjoaa mahdollisuuden virkistymiseen, itsensä kehittämiseen, sosiaalisten suhteiden luomiseen ja identiteetin rakentamiseen erilaisten toimintojen, tuotteiden ja palvelujen avulla. Toisaalta vapaaaika kategoriana on muutosten kohteena: työn ja vapaa-ajan rajat liudentuvat, yhteiskuntaamme leimaava suorittamisen ja tekemisen vaade ujuttautuu vapaa-ajankin piiriin ja media haukkaa yhä suuremman osan vapaa-ajastamme. […]

Lataa koko pääkirjoitus (pdf, 9 KB)

Muutoksia suomalaisten vapaa-ajan vietossa – kotisohvalla, yhteisöissä ja matkailuelämyksissä
Visa Heinonen

Suomalaisten vapaa-aika on vähitellen lisääntynyt yhteiskunnan modernisoituessa kulutusyhteiskunnaksi. Tarkastelen artikkelissa vapaa-ajassa tapahtuneita muutoksia. Mielenkiinto kohdistuu toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan ja erityisesti viime vuosikymmeniin. Tuolloin Suomi kävi läpi kiivaan rakennemuutoksen, väestön enemmistöstä tuli kaupungeissa asuvia palkkatyöläisiä ja kulutusmahdollisuudet lisääntyivät merkittävästi. Ensin tarkastelen suomalaisten television katselua ja siinä tapahtuneita muutoksia. […]

Lataa Heinosen artikkeli (pdf, 84 KB)

McDonaldisoituuko teollinen muotoilu? Teollisen muotoilun kuvauksia suomalaisessa talouslehdistössä
Toni Ryynänen

Tässä artikkelissa George Ritzerin (2000) termi McDonaldisaatio viittaa prosessiin, jossa pikaruokaravintoloiden toimintaperiaatteet vallitsevat yhä useammilla aloilla teollistuneissa yhteiskunnissa. Artikkelissa esitetään empiirisin esimerkein suomalaisen teollisen muotoilun mahdollista McDonaldisoitumista. Analysoitu aineisto kerättiin Suomessa ilmestyvistä talouslehdistä vuosilta 2000-2005. Aineisto käsittää yhteensä 150 artikkelia. Artikkelin tarkoituksena on tarjota uusia näkökulmia suomalaisesta yhteiskunnasta ja teollista muotoilusta perustuen Ritzerin esittämään McDonaldisaation malliin. […]

Lataa Ryynäsen artikkeli (pdf, 172 KB)

Luontoharrastuksen ristiriitainen poliittisuus
Minna Santaoja

Luontoharrastusta on monenlaista. Tämä artikkeli tarkastelee rajattua luonnon tosiharrastajien joukkoa. Luontoa vakavasti harrastavat ovat arvokkaita tiedonlähteitä maankäytön suunnittelulle ja viralliselle luonnonsuojelutoiminnalle. Harrastajien rivit ovat kuitenkin harvenemassa eikä uutta sukupolvea näytä kasvavan niitä paikkaamaan. Tämä asettaa luonnon monimuotoisuuden hallinnan tietoperustan tulevaisuudessa kyseenalaiseksi. […]

Lataa Santaojan artikkeli (pdf, 62 KB)

Elämysten kulutus (lektio)
Eeva-Katri Ahola

Elämyssektorista on viime vuosien aikana tullut näkyvä ja tärkeä työllistäjä. Siitä on tullut myös taloudelliselta merkitykseltään kasvava toimiala. Tästä käytännön liike-elämän kehitystrendistä huolimatta
aikaisempi markkinoinnin tutkimus ei ole juuri pohtinut sitä, miten elämykset rakentuvat markkinoilla ja miten niitä kulutetaan. […]

Lataa Aholan lektio (pdf, 26 KB)

Gilmore, J.H. & Pine, P.J. II: Authenticity – What Consumers Really Want (kirja-arvio)
Mika Kylänen

Yhdysvaltalaisten James H. Gilmoren ja Jospeh Pine II’n uusin teos Authenticity: What Consumers Really Want jatkaa keskustelua elämystaloudesta. Siinä missä heidän kuuluisa edellinen teoksensa The Experience
Economy: Work Is Theatre & Every Business a Stage herätteli liikkeenjohtoa pohtimaan liiketoiminnan muutosta elämys- ja transformaatiotaloudessa, uusin teos keskittyy aitouteen liiketoiminnassa. […]

Lataa Kyläsen kirja-arvio (pdf, 22 KB)

Frank Trentmann: Free Trade Nation. Commerce, Consumption, and Civil Society in Modern Britain. (kirja-arvio)
Petteri Repo

Vapaakaupalla tarkoitetaan oikeutta käydä rajoittamatonta kauppaa maiden rajojen yli, missä mielessä vapaakauppa edustaa markkinatalouden kansainvälistä ulottuvuutta. Käytännössä vapaakauppaa toki rajoitetaan samalla tavalla kuin markkinatalouttakin. […]

Lataa Revon kirja-arvio (pdf, 17 KB)

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2007 (pdf, 2 MB)

Pääkirjoitus
Johanna Moisander

Globaalissa taloudessa kansalaisen rooli kuluttajana ja oman elämänsä yrittäjänä on korostunut. Kun yhteiskunnallisia hyvinvointipalveluja karsitaan tai järjestellään uudelleen, kansalaisen oletetaan huolehtivan itsestään ja perheensä hyvinvoinnista aktiivisena markkinatoimijana, itseohjautuvan elämänhallinnan ja harkittujen valintojen kautta. Maailmassa, jossa kansallisen politiikan ja edustuksellisen demokratian rooli yhteiskunnallisten asioiden hoitamisessa näyttää radikaalisti muuttuneen, kansalaisen odotetaan käyttävän myös poliittista valtaansa lähinnä markkinoilla — äänestämällä kukkarollaan. Usein väitetäänkin, että länsimaisen ihmisen koko elämä, arjen rutiinit, sosiaaliset suhteet ja käsitykset omasta itsestä, rakentuvat yhä enenevässä määrin markkinoilla kulutuksen kautta. [jatkuu…]

Lataa koko pääkirjoitus (pdf, 54 KB)

Kuluttajasubjekti pörssikoneistossa – sijoitusmarkkinoiden toimijoita ja toiminnan normeja mediateksteissä
Heidi Hirsto

Artikkelissa tarkastellaan, millaisia merkityksiä sijoittamiselle ja osakemarkkinoille rakentuu sanomalehtien ja television pörssiuutisissa sekä pankkien sijoitusrahastoja markkinoivilla verkkosivuilla. Analyysi osoittaa, kuinka sijoittamisen ja pörssiyritysten toiminnan väliset yhteydet pelkistyvät teksteissä kausaaliseksi tuottoketjuksi, jossa yritysten toimet muuttuvat pörssikursseiksi mekanistisessa sijoituskoneistossa. Sijoittaminen hahmottuu toiminnaksi, joka jäsentyy itseohjautuvasti ja taloudellis-rationaalisesti tuoton ja riskin optimoinnin kautta. Sen sijaan esimerkiksi taloudellisen toiminnan sosiokulttuuriset puitteet ja sijoitustoiminnan kollektiiviset seuraukset eivät nouse teksteissä esille. Sijoittaja-kuluttajien toimintaa normittaa teksteissä yksilökeskeinen yrittäjäajattelu, jonka mukaisesti strategisesta taloudenhoidosta rakentuu kuluttajasubjektin moraalinen velvollisuus. Vallitseva diskurssi nojaa pitkälti uusliberalistiseen rationaliteettiin, jossa toimijoiden motiivit, moraali ja vastuu samastuvat hyötyjen ja kustannusten optimointiin. Diskurssin voi nähdä hyödyttävän esimerkiksi rahoitusteollisuutta, joka hyötyy osakkeiden ja rahasto-osuuksien kaupasta ja sen synnyttämästä asiantuntijapalvelujen kysynnästä.

Lataa Hirston artikkeli (pdf, 222 KB)

Koiramainen yhteiskuntamme muutoksessa
Henna Jyrinki ja Pirjo Laaksonen

Tässä tutkimuksessa lähdetään etsimään tentatiivisesti yhteyksiä suomalaisen kulutusyhteiskunnan sekä koirien rekisteröintitilastojen välillä. Ensimmäiseksi vertaillaan kulutuksellisia, taloudellisia ja arvomaailman muutoksia koirien rekisteröintitilastoihin vuosina 1960–2005. Huomataan, että 60–80-luvuilla taloudelliset nousu- ja laskusuhdanteet heijastelevat koirien rekisteröintimääriä hämmästyttävällä tarkkuudella. Ajanjakson alkuvaiheessa Suomeen saapuvat seurakoirat, kun taas 80-luvun vaihteessa noutajat nousevat uusiksi suosikkikoiriksi. Tultaessa 90-luvun lamakaudelle koiramäärät yllättäen nousevat. Rekisteröintitilastot käyvät laskusuunnassa 90-luvun loppupuolella, mutta alkavat jälleen 2000-luvulla seurailla talouden suhdanteita. Toisessa vaiheessa artikkelissa perehdytään tarkemmalla tasolla viimeiseen vuosikymmenen rotu- ja roturyhmäkohtaisiin muutoksiin. Havaitaan suomalaisen kuluttajan tavoittelevan nykyään erikoisuuksia, monikäyttöisyyttä, harrastuskaveria ja mieluiten pienessä paketissa. Kolmanneksi, tutkimuksen tuotoksia vertaillaan ja rinnastetaan modernille, postmodernille ja transmodernille ajalle tyypillisinä pidettyihin piirteisiin. Huomataan, että 60- ja 70-luvuilla on löydettävissä modernille ajalle tyypillisiä piirteitä: tulevaisuususkon siivittämää nousukautta koirien määrän ja monipuolisuuden nimissä sekä rakenteita ylläpitäviä selkeitä suosituimmuusjaotteluja. Postmodernille ajalle tultaessa rotuvalinnat ovat yhä enemmän fragmentoituneita, polarisoituneita ja ambivalentteja. Toisaalta myös transmodernismille tyypilliset piirteet, kuten vastuullisuus, yhteisöllisyys ja luonnollisuus nostavat päätään tämän päivän yhteiskunnassa.

Lataa Jyringin ja Laaksosen artikkeli (pdf, 322 KB)

Kuluttajien henkilötietojen hallinnantunne verkkoympäristössä
Mirella Lähteenmäki, Johanna Bragge ja Anne Sunikka

Käsillä oleva tutkimus keskittyy kuluttajien henkilötietojen hallinnantunteeseen verkkoympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten kuluttajat mieltävät kontrolloivansa henkilötietojaan, joita verkossa toimivat yritykset keräävät markkinointitarkoituksiin. Pyrimme vastaamaan tutkimusongelmaan selvittämällä, (1) miten kuluttajat ilmaisevat henkilötietojensa hallinnantunnetta verkkoympäristössä tiedonkeruun yhteydessä sekä (2) millaisena ilmiönä henkilötietojen hallinta verkkoympäristössä näyttäytyy kuluttajille tiedonkeruun yhteydessä. Empiirinen aineistomme muodostuu neljästä tietokonevälitteisestä ryhmähaastattelusta. Löydöksemme osoittavat, että henkilötietojen hallinta verkossa tiedonkeruun yhteydessä liitetään kaikkiin henkilötietojen hyödyntämisen vaiheisiin – keräämiseen, säilytykseen ja käyttöön; kuluttajat arvioivat mielessään kaikkia näitä vaiheita pohtiessaan suhtautumistaan henkilötietojensa keräämiseen ja tarjoamiseen. Lisäksi haastateltavat kertoivat spontaanisti keinoista, joilla he kontrolloivat henkilötietojaan, esimerkiksi henkilötietojen tarjoamisen rajoittamisesta. Hallintapuheeseen yhdistettiin myös luottamus yritykseen, kuluttajien oma-aloitteisuus sekä markkinoinnin luvanvaraisuus. Vastaajat eivät pääosin kokeneet kontrolloivansa henkilötietojaan verkkoympäristössä, paitsi puhuessaan verkkoympäristössä käyttämistään hallintakeinoista.

Lataa Lähteenmäen, Braggen ja Sunikan artikkeli (pdf, 317 KB)

Silmänliikemenetelmä painetun ja verkkomainonnan tutkimuksessa
Jarmo Kuisma

Mainonnan tutkimuksessa silmänliikkeiden rekisteröinnin ja analysoinnin avulla pyritään selvittämään, mitä kuluttajat eri mainoksissa ja www-sivustoilla näkevät, ja kuinka heidän katseensa polveilee sivulla olevien erilaisten elementtien kuten kuvien, otsikoiden ja tekstin välillä. Soveltamalla havaintopsykologian malleja ja tukeutumalla silmänliikeaineistoon esimerkiksi painetun mainonnan ja verkkosivustojen tutkijat ovat tulkinneet mainoksien saamaa huomioarvoa ja muistamista tai verkkosivustojen helppokäyttöisyyttä. Silmänliikkeiden analysointi vaatii kuitenkin tarkkaa tulkintaa, eikä pelkän mainoksen katseluun käytetyn ajan perusteella voida aina selittää syitä siihen, miksi katse ja tarkkaavuus kohdistuvat johonkin tiettyyn kohteeseen. Mainos saattaa olla joko niin kiinnostava, että sitä jäädään katsomaan tai niin vaikea tulkita, että sanoman ymmärtäminen vie aikaa ärsyyntymiseen saakka. Havaintotilanteen ja –ympäristön lisäksi myös tehtävä vaikuttaa katsepolkuihin. Silmänliikkeiden taltiointi on kuitenkin erittäin käyttökelpoinen kuluttajien havaintotoimintojen tutkimuksessa etenkin, kun sitä täydennetään muilla menetelmillä, kuten ääneen ajattelun ja kehonkielen taltioinneilla ja kyselyillä.

Lataa Kuisman artikkeli (pdf, 228 KB)

Kulutustutkimus.Nyt on Kulutustutkimuksen seura ry:n julkaisema kulutustutkimukseen keskittyvä monitieteellinen lehti. Verkkolehden yksittäisiin numeroihin pääsee sivupalkista ja kootusti tästä kokoomalinkistä.

Lehden tarkoituksena on edistää kulutuksen, kuluttajakäyttäytymisen ja kotitalouden monitieteistä tutkimusta ja sen käyttöä sekä siihen perustuvaa keskustelua.

Lehdessä julkaistaan aikaisemmin julkaisemattomia, kulutustutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä ja teemoja käsitteleviä empiirisiä, teoreettisia ja metodologisia tieteellisiä artikkeleita. Julkaistavat kirjoitukset valitaan tieteellisin perustein ja ne läpikäyvät vertaisarviointimenettelyn.

Julkaistavaksi ehdotettavat artikkelikäsikirjoitukset lähetetään Journal.fi -järjestelmään.  Lisätietoa julkaisusta ja tarkemmat ohjeet kirjoittajille: https://journal.fi/kulutustutkimus/issue/view/8926

Lehdelle on myönnetty Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan tunnus vertaisarvioidulle tiedejulkaisulle ja sen julkaisufoorumiluokitus on ”1”.

Lehden kansainvälinen kausijulkaisutunnus on ISSN 1797-1985.

Toimituskunta

Kulutustutkimus.Nyt -lehden päätoimittajat ovat:

Hanna Leipämaa-Leskinen, Vaasan yliopisto. hanna.leipamaa-leskinen@uwasa.fi

Taru Lehtokunnas, Tampereen yliopisto, taru.lehtokunnas@tuni.fi 

Muut toimituskunnan jäsenet ovat:

Mette Ranta, Helsingin yliopisto, mette.ranta@helsinki.fi

Historia

Kulutustutkimus.Nyt -lehden ensimmäinen numero on 1/2007. Sitä ennen Kulutustutkimuksen seura julkaisi kaksi kappaletta Kuluttajatutkimus.Nyt -verkkolehteä. Näistä ensimmäinen Kuluttajatutkimus.Nyt 1/2005 oli teemanumero Kulutustutkimuksen seuran 10.11.2004 pidetystä syysseminaarista ja sisälsi 13 kirjoitusta. Toinen Kuluttajatutkimus.Nyt 1/2006 sisälsi neljä artikkelia.