Kulutustutkimus.Nyt: Call for Papers 1/2018

Kulutustutkimus.Nyt -lehti hakee Suomen juhlavuoden kunniaksi käsikirjoituksia teemalla Suomi seuraavat 100 vuotta.

Haastamme kirjoittajat pohtimaan omaa tutkimusta ja tutkimuksen tuloksia Suomen seuraavien 100 vuoden näkökulmasta. Minkälaisia implikaatioita tutkimuksella on kulutuksen näkökulmasta, entä kulutustutkimuksen näkökulmasta? Kirjoituksesi aihe itsessään voi olla vapaasti kulutuksen kentältä valittu. Toivotamme tervetulleiksi niin käsitteelliset kuin empiirisetkin käsikirjoitukset.

Huom! Teemanumerossa voidaan tuttuun tapaan julkaista kulutustutkimuksen artikkeleita, katsauksia ja kirja-arvioita teemaosion rinnalla.

Ohjeet
Käsikirjoituksia pyydetään toimitettavaksi 28.2.2018 mennessä. Teemanumero ilmestyy kesällä 2018. Tutkimuspaperit käyvät läpi vertaisarviointiprosessin. Puheenvuorot ja kirja-arvostelut käsitellään vain toimituksessa. Teemanumeron päätoimittajina toimivat Lotta Alhonnoro ja Hanna Leipämaa Leskinen. Kirjoittamisesta kiinnostuneiden toivotaan olevan yhteydessä numeron päätoimittajiin jo etukäteen (ks. yhteystiedot alla).
Käsikirjoitusten enimmäispituus on 4500 sanaa. Yksityiskohtaisemmat kirjoitusohjeet löytyvät osoitteesta www.kulutustutkimus.net/?p=850

Tietoja lehdestä
Kulutustutkimus.Nyt on Kulutustutkimuksen Seura ry:n julkaisema monitieteelliseen kulutustutkimukseen keskittyvä tieteellinen lehti. Lehden tarkoituksena on edistää kulutuksen, kuluttajakäyttäytymisen ja kotitalouden monitieteistä tutkimusta ja sen käyttöä sekä siihen perustuvaa keskustelua. Lehdessä julkaistaan aikaisemmin julkaisemattomia, kulutustutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä ja teemoja käsitteleviä empiirisiä, teoreettisia ja metodologisia tieteellisiä artikkeleita.

Ystävällisin terveisin,

Vierailevat päätoimittajat

Lotta Alhonnoro
Yliopisto-opettaja, Vaasan yliopisto
lotta.alhonnoro@uva.fi
029 449 8559

Hanna Leipämaa-Leskinen
Tutkijatohtori, Vaasan yliopisto
hanna.leipamaa-leskinen@uva.fi,
029 449 8496

[del.icio.us] [Digg] [Facebook] [StumbleUpon] [Technorati] [Twitter] [Windows Live] [Yahoo!] [Email]

Kulutustutkimus.Nyt 1/2017

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

 

Pääkirjoitus: Kulutusta läpi elämä; Kulutus, elämänkulku ja hyvinvointi
Sanna Kuoppamäki ja Outi Uusitalo

Kulutus liittyy läheisesti yksilön ikään ja elämänvaiheeseen. Kulutustutkijoiden parissa ikää on perinteisesti pidetty yhtenä taustamuuttujana, joka muiden tekijöiden ohella selittää yksilön kulutuskäyttäytymistä. Iän lisäksi kulutus voidaan jäsentää elämänvaiheen näkökulmasta. Eri elämänkaaren vaiheissa, kuten nuoruudessa, keski-iässä ja vanhuudessa, kuluttajat kohtaavat yksilöllisiä muutoksia, joilla voidaan olettaa olevan yhteys kulutuskäytäntöihin, kulutusvalintoihin sekä näihin liittyviin tarpeisiin ja toiveisiin. Eri aikakausina varttuneet kuluttajat ovat elämänkulun aikana kohdanneet erilaisia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia muutoksia, jotka voivat synnyttää sukupolvisidonnaisia arvoja ja asenteita. (Drolet ym., 2010; Carr ym., 2012; Gilleard & Higgs, 2009; Jones ym., 2009.)

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

 

Varttuneet kuluttajat, vapaa-aika ja hyvinvointi
Tiia Kekäläinen, Terhi-Anna Wilska ja Katja Kokko

Yli 50-vuotiaat, varttuneet kuluttajat, ovat ostovoimainen ryhmä, jolla on mahdollisuus panostaa myös vapaa-aikaan. Kyseisen ikäryhmän sisäisiä eroja kulutuskäyttäytymisessä on kuitenkin tutkittu toistaiseksi vähän. Tässä tutkimuksessa selvitimme klusterianalyysin avulla, millaisia kuluttajaryhmiä varttuneiden kuluttajien joukosta löytyy vapaa-ajan kulutuksen suhteen. Lisäksi tarkastelimme, onko löytyneiden klustereiden välillä eroja hyvinvoinnissa. Tutkimuksessa käytettiin Suomi 2014 – Kulutus ja elämäntapa -tutkimuksen aineistoa 50–74-vuotiaiden (N=760) osalta. Klusterianalyysin perusteella varttuneet kuluttajat jakaantuivat kuuteen ryhmään vapaa-ajan kulutuksensa suhteen: säästeliäisiin, vapaa-aikaan panostajiin, huvitteluun panostaviin, säästeliäisiin huvittelijoihin, esteettisiin liikkujiin ja kotoilijoihin. Hyvinvoinnin suhteen vapaa-aikaan panostajat kokivat emotionaalisen, taloudellisen ja fyysisen hyvinvointinsa parhaimmaksi, säästeliäät vastaavasti heikoimmaksi. Tulosten perusteella varttuneet kuluttajat ovat heterogeeninen ryhmä, josta löytyy erilaisia kuluttajatyyppejä. Myös elämäntilanteella on merkitystä kulutuskäyttäytymisen kannalta. Lisäksi tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että sillä, mihin vapaa-ajalla kulutetaan, on yhteyttä hyvinvointiin.

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

 

Varttuneet kuluttajat ja wellness-teknologia – kehon arvottamisesta kohti
omaehtoista käyttäjäkokemusta
Minna Ylilahti ja Veera Koskinen

Artikkelissa tarkastellaan varttuneiden kuluttajien suhdetta wellness-teknologiaan. Wellness-teknologialla tarkoitetaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen tarkoitettuja digitaalisia tuotteita ja ympäristöjä. Wellness-teknologian käyttö on elämyksellistä hyvinvointikulutusta: teknologia tarjoaa käyttäjälle erilaista kokemuksellista mielihyvää. Se on myös kehon hallinnan ja itsetarkkailun muoto. Hyvinvointia edistävä teknologia on vielä uutta mutta tulossa yhä laajemmin eri ihmisryhmien käyttöön. Wellness-kuluttaminen on nouseva kulutustrendi ja teknologia sen osa-alueena merkittävä. Aineistona käytettiin ryhmähaastatteluita, jotka toteutettiin kylpylä- ja kuntoutuslaitoksen kontekstissa. Pyrkimyksenä oli muodostaa aineistolähtöisesti teknologian käyttöä ja sen tulkintaa kuvaavia kategorioita. Suhtautuminen teknologiaan kytkeytyi laitteiden tapaan määritellä kehon tai yksilön toiminnan piirteitä ja tuottaa tietoa niistä. Osa teknologiatulkinnoista liittyi elämänkulun ja ikääntymisen odotuksiin, jolloin teknologian hallittavuus ja käyttäjän autonomisuus korostuivat. Kokonaisuutena wellness-teknologiaan liitettiin leikillisyys, pelillisyys mutta myös riippuvuus ja käyttäjän itsekontrollin puute. Laitteiden tapa mitata kehon ominaisuuksia vertautui suorituskeskeiseen ajattelutapaan ja ulkoapäin ohjautuvuuteen, ja tämä piirre ei itsestään selvästi istu wellness-kuluttajien tavoittelemaan kokonaisvaltaiseen kokemukselliseen ja itsetuntemukseen perustuvaan hyvinvointiin.

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

 

Asumisnormit vai yksilölliset haaveet? Asumistoiveet eri elämänvaiheissa
Tiina Kemppainen, Outi Uusitalo ja Sanna-Mari Kuoppamäki

Aiempien tutkimusten perusteella eri-ikäiset suomalaiset toivovat asumiseltaan samankaltaisia asioita. Yhtenäisiä asumisen toiveita on selitetty kulttuurisidonnaisilla normeilla, jotka perustuvat paitsi virallisiin säädöksiin myös vähitellen normaaleiksi muodostuneisiin käsityksiin. Normit luovat yksilöille ymmärrystä siitä, mitä asumiselta tulisi toivoa. Yleisen ihanteen alle kätkeytyy normeista poikkeavia asumisen toiveita, haaveita ja intohimoja, jotka kytkeytyvät esimerkiksi yksilöiden elämänvaiheeseen, arvoihin ja ikään. Tämä tutkimus tarkastelee nuorten ja myöhäiskeski-ikäisten aikuisten asumistoiveita sekä normien ja haaveiden ilmenemistä näissä toiveissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin Vantaan Asuntomessuilla kesällä 2015 kahdeksan ryhmäkeskustelun avulla, joihin osallistui 68 henkilöä. Asumistoiveet hahmottuivat eri-ikäisten keskuudessa teemoiltaan samankaltaisina, suomalaisia perinteisiä asumisnormeja heijastelevina. Keskusteluissa asumisen toiveet kytkeytyivät kolmeen pääteemaan, jotka jaettiin molempien ryhmien keskuudessa: 1) asumisen toimivaan arkeen, 2) asumisen yksityisyyteen sekä 3) asumisen persoonallisuuteen ja kodikkuuteen. Vaikka asumisen teemat olivat samankaltaisia, eri-ikäisten keskustelijoiden elämänvaiheen vaikutus näkyi asumistoiveiden perusteluissa. Yhtenäiset normit hallitsivat kuvaa toivotusta asumisesta, haaveet ja intohimot alistettiin näille normeille.

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

 

Hiljaiset äänestävät jaloillaan – Kosmetiikan kuluttamisen arkisia kannanottoja
Hanna Leipämaa-Leskinen, Lotta Alhonnoro, Pirjo Laaksonen ja Hanna-Mari Toivanen

Tämä tutkimus tuottaa aiempaa hienojakoisempaa ymmärrystä niin sanotuista hiljaisista kulutuskannanotoista, jotka tähtäävät tärkeiksi koettujen arvopäämäärien edistämiseen, mutta jotka toteutetaan yksityisesti arkisen kulutuksen osana. Käsitteellinen analyysi erottelee hiljaiset kulutuskannanotot äänekkäistä neljän kriteerin kautta: käsitteelliset elementit, aikajänne, kuluttajan motiivit sekä ilmenemismuodot. Tutkimuksen empiirinen aineisto perustuu kosmetiikan kuluttamisen valintaa ja merkityksiä koskeviin haastatteluihin. Löydösten mukaan kosmetiikan kuluttajat ottavat kantaa kulutusvalinnoillaan hyvin monilla eri tavoilla, sekä suosimalla että vastustamalla tiettyjä brändejä tai tuotteita. Vaikka hiljaiset ja äänekkäät kulutuskannanotot näyttäytyvät usein ilmiasultaan samanlaisina, merkittävä ero syntyy siitä, miten kulutuskannanotot linkittyvät kuluttajan identiteettiin. Hiljaiset kuluttajat eivät hae tuotevalinnoiltaan identiteettiään ulospäin viestiviä vaikutuksia, vaan tavoittelevat ennen kaikkea helppoja ja arkisia tapoja ottaa kantaa kulutusvalinnoillaan.

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

 

Lektio: Eettinen kuluttaminen kulutuskulttuurissa
Maria Pecoraro
Kuten monessa asiassa, oma kokemus on se vahvin liikkeelle paneva voima. Se saa kummastelemaan asioita siinä määrin, että siitä syntyy vuosien saatossa jopa väitöskirja. Omalla elämänpolulla kiinnostus eettistä kuluttamista kohtaan kulminoitui vuonna 2007 Etelä-Koreassa vietettyyn puolivuotiseen opintorupeamaan, jonka saatossa sain kokea kuluttamiseen perustuvan kulttuurin kääntöpuolen. Pohjois-Kiinan raskasteollisuuden sylkemä saaste rikki – ja raskasmetallipäästöineen kulkeutui Soulin miljoonakaupungin ylle keltaisena tuulena sumentaen maiseman ja saaden hengittämisen tuntumaan aamulenkin jälkeen kytevältä tulelta keuhkojen uumenissa. Lempeä kevätsade kirsikkapuiden kukkiessa muuttui terveyttä uhkaavaksi happosateeksi, jota paikallisetkin pakenivat valkoisen maskit kasvoillaan sateenvarjot suojanaan. Tämä lohduton todellisuus on jo miljoonien ihmisten todellisuutta tänä päivänä.

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

 

Kirja-arvio: Jouni Häkli, Risto Vilkko & Leena Vähäkylä (toim.): Kaikki kotona? Asumisen uudet tuulet
Eliisa Kylkilahti
Kuluttajan arjessa asumisella, elinympäristöllä ja asunnolla on monenlaisia merkityksiä. Koti on merkittävä ajanviettopaikka ja asuminen on yksi suurimmista kuluttajan menoeristä ja ympäristövaikutusten aiheuttajista. Asumisen teemoja on toki tutkittu eri tieteenaloilla, mutta monitieteistä tutkimusta on niputettu varsin harvoin yksien kansien väliin. Kaikki kotona? Asumisen uudet tuulet -teoksessa kirjoittavat muun muassa taloustieteiden, sosiaalitieteiden, matkailun, kriminologian, maankäytön, nuorisotutkimuksen ja ympäristöpolitiikan asiantuntijat. Teos on popularisoitua tiedettä, joten eri tieteenalojen asiantuntijoiden tekstit ovat helposti ymmärrettäviä, vaikka näkökulmat vaihtuvat. Teos jakautuu kolmeen temaattiseen osioon. Ensimmäisessä osiossa tarkastellaan asuntomarkkinoita ja poliittisia ohjauskeinoja, toisessa asumisen sosiaalisuutta ja kodin ulkopuolelle ulottuvia elinpiirejä ja kolmannessa asumista ja yhdyskuntarakennetta.

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

 

Kirja-arvio: Frank Trentmann: Empire of Things: How We Became a World of Consumers, from the Fifteenth Century to the Twenty-First
Visa Heinonen
Lontoon yliopiston Birkbeck Collegen historian professori Frank Trentmann on asettanut itselleen lähes mahdottomalta tuntuvan tehtävän ryhtyessään kirjoittamaan kirjaa kulutuksen merkityksestä yhteiskunnissa 1400-luvulta nykypäivään. Edellisen kerran moiseen hankkeeseen uskaltautui ranskalainen historioitsija Fernand Braudel (1902‒1985). Hän tarkasteli kulutusta ja arkielämää kolmiosaisen suurteoksensa Civilisation matérielle, économie et capitalisme, XVe‒XVIIIe siècle (Braudel 1967-1979, engl. Capitalism and Material Life, 1400-1800) ensimmäisessä osassa Les structures du quotidien. Braudelin tarkastelun kohteena oli kulutus arkipäivän rakenteina, ja hän päätti tarkasteluperiodinsa 1800-luvulle. Frank Trentmann käsittelee teoksensa 400-sivuisessa ensimmäisessä osassa kulutuksen historiallisia kehityskaaria Euroopan renessanssiajalta aina kylmän sodan päättymiseen 1980- ja 1990-luvun vaihteessa.

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

[del.icio.us] [Digg] [Facebook] [StumbleUpon] [Technorati] [Twitter] [Windows Live] [Yahoo!] [Email]

Syysseminaari Helsingissä 22.9.2017 – merkkaa kalenteriin!

Kulutustutkimuksen seuran perinteinen syysseminaari järjestetään Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tiloissa (Unioninkatu 40, Metsätalo) perjantaina 22.9. Tarkoitus on aloittaa sessioilla klo 9 ja jatkaa professori Frank Trentmannin yleisöluennolla klo 12.

Kutsu ja tarkempi ohjelma valmistuvat elokuun jälkipuoliskolla.

[del.icio.us] [Digg] [Facebook] [StumbleUpon] [Technorati] [Twitter] [Windows Live] [Yahoo!] [Email]