Kategoria: Kulutustutkimus.Nyt

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 2/2011 (pdf, 2.8 MB)

Pääkirjoitus
Minna Autio ja Sari Mäki

Palveluita on tutkittu kulutustutkimuksen traditiossa melko vähän huolimatta siitä, että jälkimodernit kulutusyhteiskunnat perustuvat palvelutalouteen. Kotitalouksien kulutusrakenteessa palvelut nousivat kaikista kulutusmenoista – mukaan lukien asumispalvelut – tärkeimmäksi menokohteeksi 1980-luvulla, ohi lyhytikäisten päivittäistavaroiden (Ahlqvist 2009, Säylä 2009). Vuonna 2000 palveluiden osuus kulutuksesta ylitti jo 50 prosenttia, kun mukaan luetaan asumismenot. Viime vuosina erityisesti vapaa-ajan palvelut ovat olleet kasvussa (Ylitalo 2009).

Lataa Aution ja Mäen pääkirjoitus (pdf 50 KB)

McDonaldisaatio, Disneysaatio ja suomalaisten lapsiperheiden vapaa-ajan kulutuspalvelut
Terhi-Anna Wilska

Tässä artikkelissa tarkastellaan Disneysaatio- ja McDonaldisaatio- käsitteitä ja niiden soveltamista vapaa-ajan palvelutuotantoon erityisesti lapsiperheille suunnatuissa palveluissa. Empiirisenä aineistona analysoidaan TNS Gallupin keräämää kyselytutkimusaineistoa lapsiperheiden odotuksista vapaa-ajan palvelujen suhteen. Tutkimuksessa pohditaan Disneysaatio- ja McDonaldisaatio- käsitteiden valossa, haluavatko suomalaiset lapsiperheet ensisijaisesti elämyksellisyyttä ja yksilöllisyyttä vai riittävätkö standardoidut pakettipalvelut. […]

Lataa Wilskan artikkeli (pdf, 2.2 MB)

Uniikkia vai bulkkia uuteen kotiin? – Palveluiden kuluttajalähtöisyys luottamusneuvotteluna asuntomarkkinoilla
Minna Autio, Kaisa Huttunen ja Jaakko Autio

Tutkimme kuluttajille suunnattua sähköistä palvelua, joka auttaa asunnonostajaa visualisoimaan uudisasuntonsa kaluste- ja sisustusratkaisuja sekä valintoihin liittyviä muutostöitä. Analysoimme palvelun asiakaslähtöisyyttä kuluttajien kertomien kokemusten sekä palvelua kehittäneiden työntekijöiden selontekoina. Empiirinen aineisto koostuu kuuden yrityksessä työskentelevän työntekijän ja kuuden palvelua käyttäneen asiakkaan haastatteluista. Tutkimuksemme mukaan kuluttajat kokevat visualisoivan ohjelman perinteistä havainnekuvaa parempana. Sisustustyökalu tarjoaa kuitenkin niukasti vaihtoehtoja ja yrityksen sisustusratkaisut noudattavat ”keskivertomakua”. […]

Lataa Aution, Huttusen ja Aution artikkeli (pdf, 180 KB)

Pakkaus palveluna – Arvon yhteisluominen kuluttajan ja pakkauksen välisessä vuorovaikutuksessa
Anne-Mari Pekkarinen & Outi Uusitalo

Pakkaus nähdään usein tuotteen suojakääreenä. Kuitenkin pakkauksella on monia mahdollisuuksia viestittää sekä osallistua aktiivisena osapuolena kuluttajan arkeen. Artikkeli tarkastelee pakkausta palveluna, joka auttaa kuluttajaa luomaan itselleen arvoa. Tutkimus yhdistää kuluttajan käyttäytymisen ja palvelulogiikan näkökulmia ja analysoi kuluttajan arkista vuorovaikutusta pakkauksen kanssa. […]

Lataa Pekkarisen ja Uusitalon artikkeli (pdf, 160 KB)

Puheenvuoro: Kuluttajapolitiikan erilaisia malleja: toimivuutta, vaikuttamista, kehittämistä ja hyvinvointia
Maija Puomila

Käsitykset siitä, mitä kuluttajapolitiikalla tarkoitetaan, vaihtelevat. Politiikka-alueen laaja-alaisuus myös vaikeuttaa aiheesta keskustelemista, varsinkin jos näitä eroja käsityksissä ei tunnisteta ja tunnusteta. Tämä tuli selkeästi esiin valmisteltaessa kuluttajapoliittista katsausta, jonka työ- ja elinkeinoministeriö oli pyytänyt Kuluttajatutkimuskeskuksen tekemään yhdessä Kuluttajaviraston kanssa. […]

Lataa Puomilan puheenvuoro (pdf, 50 KB)

Kirja-arvio: Saari, Juho (toim.) – Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta
Sari Mäki

Mitä on hyvinvointi? Ainakaan se ei ole pelkkien taloudellisten mittareiden tuijottamista, jos on uskominen käsillä olevaan Juho Saaren toimittamaan kirjaan Hyvinvointi – Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Kirjan tavoitteena on luoda yleiskuva hyvinvoinnin tutkimuksen lähtökohtiin. Kiinnostuksen kohteena ovat ne suuntaukset tai lähestymistavat, joita pidetään merkityksellisinä 2010-luvun suomalaisen yhteiskunnan kannalta.

Lataa Mäen kirja-arvio (pdf, 50 KB)

Kirja-arvio: Antti Palomäki – Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen
Minna Lammi

Teos käsittelee asuntopolitiikan kehittymistä ja jälleenrakennusta Suomessa polkuriippuvuusselityksen avulla. Valitun tutkimustavan takia teoksessa käsitellään perinpohjaisesti maailmansotien välisen ajan asuntopolitiikkaa, toisen maailmansodan jälkeistä asutusta, asuntopolitiikan modernisointia ja kaupunkien rakentamisideologiaa sekä näiden seurauksia. Maansaantiin oikeutettujen rintamamiesten ja karjalaisten asuttamisen myötä syntyi suomalaisiin kaupunkeihin kokonaisia uusia kaupunginosia. […]

Lataa Lammin kirja-arvio (pdf, 200 KB)

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2011 (pdf, 4.5 MB)

Pääkirjoitus
Pirjo Laaksonen ja Minna-Maarit Jaskari

Kulutustutkimuksen syysseminaari järjestettiin syksyllä 2010 teemalla ”Kulutuksen niukkuus, runsaus ja kauneus” ja se valotti kuvaa kulutuksen kulttuurillisesta merkitysrikkaudesta postmodernissa yhteiskunnassamme. Seminaaripäivän työryhmäteemoina olivat ”Ajattomia arvoja ja ajankuvaa kulutuksessa”, ”Sosiaalinen media”, ”Estetiikka ja kulutus” sekä ”Kulutustutkimus ja degrowth”. Lisäksi päivän aikana kuulimme tuoreiden tohtoreiden alustuksia omista väitöskirjoistaan. Tähän lehteen on poimittu makupaloja syysseminaarimme annista. […]

Lataa Laaksosen ja Jaskarin pääkirjoitus (pdf, 36 KB)

Unelmaelämää ’Manolot’ jalassa? Tutkimus Sex and the City 2 -elokuvan kulutuskokemuksista
Jenniina Halkoaho

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida Sex and the City 2 -elokuvan synnyttämiä kulutuskokemuksia. Holtin (1995) kehittämää typologiaa käytetään käsitteellisenä viitekehyksenä, kun tarkastellaan miten elokuvaa kulutetaan ja millaisia kulutuskokemuksia se synnyttää. Tällöin elokuvaa tarkastellaan yhtäältä itsessään arvokkaana kulutuskohteena ja toisaalta välineellisen arvon antajana sekä merkitysten kantajana niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Ensimmäisenä tutkimustehtävänäni pohdin, miten elokuva näyttäytyy kokemuksellisena kulutustuotteena. Toiseksi tarkastelen, millaisia merkityksiä kuluttajat kiinnittävät elokuvaan ja näkevät sen suhteessa omaan elämismaailmaansa. Lopuksi keskustelen, miten Sex and the City -elokuvan tuotannolliset lähtökohdat ja panostukset peilautuvat elokuvan kulutuskokemuksissa. […]

Lataa Halkoahon artikkeli (pdf, 265 KB)

Monimerkityksellinen puu. Analyysi puumateriaaliin liitetyistä koetun arvon tyypeistä
Minna-Maarit Jaskari

Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida kuluttajien puumateriaaliin liittämiä arvoja. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään Holbrookin (1996) esittämää arvotypologiaa, jossa arvo on määritelty kuluttajan interaktiiviseksi, suhteelliseksi ja preferentiaaliseksi kokemukseksi. Arvotyypit määräytyvät arvon vastaanottavan/aktiivisen, itseen/muihin kohdistuvuuden sekä lopputuleman instrumentaalisen/terminaalisuuden ulottuvuuksien suhteen muodostaen kahdeksan erityyppistä arvoa. Nämä ovat tehokkuus, erinomaisuus, status, arvostus, leikki, estetiikka, eettisyys ja henkisyys. Tutkimuksessa on käytetty kahta empiiristä kuluttaja-aineistoa, toinen on kerätty ryhmäkeskusteluilla ja toinen henkilökohtaisilla kollaaseilla. […]

Lataa Jaskarin artikkeli (pdf, 3.5 MB)

Peruselämää perusturvalla – taloudellisen niukkuuden kuluttajapositiot
Sari Mäki

Perusturvan varassa eläville ihmisille elämä on jokapäiväistä niukoissa puitteissa sinnittelyä. Tarkastelen artikkelissani asemointiteorian (Harré & van Langenhove 1999) avulla sitä, miten haastatellut perusturvan varassa elävät ihmiset näkevät itsensä osana nyky-yhteiskuntaa. Aineisto koostuu 15 Kelan maksamien vähimmäisetuuksien varassa elävän ihmisen haastattelusta. Analysoin haastatteluja näytteenä todellisuudesta etsien vastausta kysymykseen millaisiin toimijuuksiin haastateltavat itseään puheessaan asemoivat. Haastateltavat asemoivat itseään rajoitteisiksi, vaatimattomiksi ja hyväntekijöiksi. Näiden asemien kautta he osoittavat joutuneensa vallitsevaan tilanteeseen itsestä riippumattomista syistä ja kieltäytyvät ottamasta vastaan ulkopuolelta tarjottua syrjäytyneen ihmisen asemaa. Itseasemoinnit ilmentävät samalla uhriutta, kyvykkyyttä ja jopa kapinallisuutta. Haastateltujen asemointien avulla piirtyy kuva työn, rahan ja tuottavuuden arvoja painottavasta yhteiskunnasta.

Lataa Mäen artikkeli (pdf, 153 KB)

Kuvallisten päiväperhosten lento – Kamerapuhelinvalokuvaus ja muutokset valokuvan kulutuskäytännöissä
Mikko Villi ja Saara Könkkölä

Kamerapuhelimet ovat nykyään hyvin yleisiä, ja monen kuluttajan ainoa kamera onkin hänen puhelimessaan. Kamerapuhelin on viestintävälineenä erilainen kuin tavallinen kamera, mikä vaikuttaa myös tapoihin joilla valokuvaa kulutetaan. Artikkelin keskeinen kysymys kohdistuukin siihen, minkälaisia merkityksiä kamerapuhelinkuvilla on kuluttajan arjessa ja miten kamerapuhelinta hyödynnetään kuvallisessa yhteydenpidossa. Keskeisenä teoreettisena kehyksenä on viestinnän siirto- ja rituaalimalli, joka jakaa viestinnän funktiot tiedon siirtoon sekä rituaaliseen yhteisyyden luomiseen ja vahvistamiseen. Artikkelissa hyödynnetään Suomessa kerättyä, kamerapuhelinkäytäntöihin keskittyvää laadullista tutkimusaineistoa. […]

Lataa Villin ja Könkkölän artikkeli (pdf, 138 KB)

Lektio: Markkinointi, kuluttajat ja onnellisuus
Katarina Hellén

Markkinoijat ovat kiinnostuneita ymmärtämään kuluttajia, jotta yritykset voisivat kehittää tuotteita ja palveluja, jotka houkuttelevat kuluttajia. Markkinointikirjallisuuden monenlaisista käänteistä päätellen kuluttajia on kuitenkin vaikea ymmärtää. Kuluttajia pidettiin pitkään järkiperäisinä olentoina jotka pyrkivät päätöksenteoillaan maksimoimaan arvoaan (Simon, 1956). Holbrook ja Hirschmanin (1982) tutkimus muutti tämän näkemyksen. He olivat ensimmäisten tutkijoiden joukossa, jotka väittivät, että hedonismi ja tunteet todennäköisesti vaikuttavat kuluttajiin. […]

Lataa Hellénin lektio (pdf, 60 KB)

Lektio: Consumption in Rural Bangladesh: Households, Lifestyles, and Identities
Md. Motaher Hossain

Bangladesh, once known as ‘Sonar Bangla’- the Golden Bengal, has a long and glorious cultural heritage. “Its long, turbulent history is replete with the epic saga of invasions and subjugation that resulted in a great deal of cultural fusion and transfusion” (Shrestha, 2002: 267). Bangladesh is one of the most densely populated countries in the world. Despite rapid urbanization, more than 75% of the people still live in rural areas. The density of the rural population is also one of the highest in the world. Being a poor and low-income country, its main challenge is to eradicate poverty through increasing equitable income. […]

Lataa Hossainin lektio (pdf, 58 KB)

Kirja-arvio: The Saturated Society. Governing Risk and Lifestyle in Consumer Culture. (Sulkunen, Pekka)
Visa Heinonen

Helsingin yliopiston sosiologian professori Pekka Sulkunen tarkastelee uusimmassa teoksessaan mielenkiintoisesti siirtymää teollisuusyhteiskunnasta kuluttajakapitalismiin. Teos on sekä sukellus sekä yhteiskuntateoriaan että oppihistoriaan. Sulkunen on taustaltaan pitkän linjan alkoholitutkija, mikä selittää alkoholismin, tupakoinnin ja huumeriippuvuuden kaltaisten addiktioiden ja siten kulutuksen patologisten ilmiöiden vahvaa painotusta teoksessa. Ennen Helsingin yliopistoa Sulkunen on työskennellyt Alkoholipoliittisessa tutkimuslaitoksessa sekä Turun ja Jyväskylän yliopistoissa Suomessa ja useissa ulkomaisissa yliopistoissa vierailevana professorina. Hän on julkaissut lukuisia tutkimuksia alkoholiin liittyvistä kysymyksistä sekä sosiologisesta kulttuuriteoriasta ja sosiosemiotiikasta. Sulkunen on tunnettu suomalainen sosiologi englanninkielisen eli koko globaalin tutkijayhteisön lisäksi ranskankielisessä maailmassa. Hän on kirjoittanut myös Suomessa paljon käytetyn sosiologian perusoppikirjan. […]

Lataa Heinosen kirja-arvio (pdf, 41 KB)

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 2/2010 (pdf, 780 KB)

Pääkirjoitus
Minna Lammi

Kuluttajuuteen ja kulutuskulttuuriin on Suomessa kuten muuallakin liittynyt pitkään myös poliittinen ulottuvuus. Eri aikakausien kuluttajaihanteisiin voidaan liittää elementtejä, joissa korostetaan yhteiskuntaan kuulumista ja siihen vaikuttamista kulutuksen kautta. Aikanaan esimerkiksi osuusliikkeet korostivat kuluttajan valinnan tärkeyttä ei vain tämän itsensä kannalta vaan myös yhteiskuntaan vaikuttamisen välineenä. Globaalissa, ympäristökysymysten kanssa painivassa maailmassa kuluttajuuteen ja politiikkaan liittyy uusia, entistä tiiviimpiä yhteyksiä, joita tämän lehden artikkeleissa tuodaan esiin. […]

Lataa Lammin pääkirjoitus (pdf, 40 KB)

Euroopan unionin kuluttajapolitiikan haasteita – Historiallinen katsaus Euroopan unionin ja sen kahden jäsenmaan, Suomen ja Saksan, kuluttajapolitiikan rakentumiseen
Kaisa Huttunen ja Stefan Wahlen

Eurooppalaisen kuluttajapolitiikan juuret kietoutuvat vapaita markkinoita ja yksilönvapautta korostaneeseen klassiseen liberalismiin. Euroopan unionin perustamiskehitys voidaan jäljittää osaksi toisen maailmansodan jälkeistä poliittista ja taloudellista yhdentymiskehitystä. Sopimus Euroopan unionista syntyi varsinaisesti vuoden 1992 Maastrichtin sopimuksella, jossa jäsenvaltiot sitoutuivat yhtenäisen politiikan ja Euroopan sisämarkkinoiden edistämiseen sekä siirtämään kansallisvaltioidensa toimivaltaa Euroopan unionin keskuselimille. EU:n jäsenvaltiot ovat jäsenyytensä myötä sitoutuneet yhteisön direktiiveihin ja lainsäädäntöön. Yhtenäisistä asetuksista ja päämääristä huolimatta jäsenvaltioiden kuluttajapolitiikka on rakentunut eri kansallisvaltiossa eri tavoin. […]

Lataa Huttusen ja Wahlenin artikkeli (pdf, 205 KB)

”Kuluta vähemmän!” – Kuluttajuuden ja kansalaisuuden limittyminen ilmastonmuutosta koskevassa kansalaiskuulemisessa
Minna Lammi, Petteri Repo ja Päivi Timonen

Politiikan areenan laajeneminen yhä uusille alueille muun muassa ilmastonmuutoksen hallinnan myötä nostaa kansalais- ja kuluttajakeskustelut entistä tärkeämpään rooliin. Tässä artikkelissa tarkastelemme World Wide Views on Global Warming (WWViews) -kansalaiskuulemista (www.wwviews.org), jonka tavoitteena oli välittää eri maiden kansalaisten näkemykset osaksi YK:n ilmastoneuvotteluja. Kuulemisessa keskeistä oli tarjota kansalaisille mahdollisuus tuoda esiin näkemyksiään kansallisille poliittisille päättäjille. Poliittisten kysymysten lisäksi kansalaiset nostivat samalla esiin kuluttajuuteen liittyviä teemoja tehden kuluttajuudesta politiikan välineen. Analyysimme mukaan kansalaiset hakevat ratkaisuja ilmastonmuutokseen kulutuskysymysten kautta, kun heille ei ole tarjolla poliittista valtaa.

Lataa Lammin, Revon ja Timosen artikkeli (pdf, 150 KB)

Kauniit naiset, urheilulliset miehet? – Sukupuolen tekeminen nuorten menestystarinoissa
Teija Strand ja Minna Autio

1990-luvulla syntyneet nuoret elävät yhä tuotteistetumman, medioituneemman ja monipuolisempia kulutusmahdollisuuksia tarjoavan kulttuurin keskellä. Nuorten elämis- ja kokemusmaailmaan kuuluvat keskeisesti tytöksi ja naiseksi sekä pojaksi ja mieheksi kasvaminen, mikä tapahtuu nykykulttuurissa paljolti myös kulutuskäytäntöjen kautta. Esimerkiksi ulkonäköön, liikkumiseen, yhdessäoloon, harrastamiseen sekä ylipäänsä vapaa-ajanviettoon liittyvät kiinteästi rahankäyttö sekä erilaiset kulutus- ja elämäntyylit. Tarkastelemme artikkelissamme kulutuskulttuurissa vallitsevia kulutuskäytäntöjä erityisesti sukupuolen näkökulmasta. […]

Lataa Strandin ja Aution artikkeli (pdf, 170 KB)

Ryöstöhintaista luksusta ja vahinkofeikkejä – Narratiiveja luksustuotteista ja väärennöksistä.
Linda Turunen

Mitä on aito luksus? Miksi hankitaan luksusväärennöksiä? Artikkeli tarkastelee luksusta sekä luksusjäljitelmien houkuttelevuutta kuluttajan näkökulmasta. Luksushyödykemarkkinat ovat taloustilanteesta huolimatta elinvoimaiset (Okkonen, 2008), eikä väärennystaloudessakaan ole nähtävissä huomattavia muutostuulia suuntaan tai toiseen. Tutkimuksessa pyritään selvittämään luksusväärennösten houkuttavuuden ydintä peilaamalla jäljitelmäluksuksen merkityksiä aitoon luksushyödykkeeseen.

Lataa Turusen artikkeli (pdf, 175 KB)

Ralph Nader ja kuluttajan vaikuttava ostoskassi
Marjaana Sailio

Pitkän linjan kuluttaja-aktivisti Ralph Nader vieraili Helsingin yliopistolla 22.9.2010 luennoimassa aiheesta ”The hand that carries the shopping bag rules the world: consumer influence as a factor in global markets and environmental policies”. Nader esitteli luennolla näkemyksiään monikansallisten yritysten vallasta maailmassa – ei niinkään kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista, vaikka luennon aihe muuta antoi olettaakin.

Lataa Sailion tapahtuma-arvio (pdf, 35 KB)

Pääkirjoitus
Johanna Moisander

Kulutustutkimus.Nyt 1/2010 –lehden teemana on mediakonvergenssin ja osallistavan media- ja kulutuskulttuurin tuomat muutokset kuluttajien mediakäytännöissä. Mediakonvergenssilla tarkoitetaan yleensä teknologista, taloudellista ja kulttuurista muutosta mediakohtaisesta sisällöntuotannosta monikanavaisiin ratkaisuihin ja vanhat toimialarajat ylittäviin yhteistyömalleihin, sekä siihen liittyvää mediayleisöjen kulutuskäytäntöjen muutosta.

Mediakonvergenssin yhtenä tärkeimpänä ajurina on pidetty tiedon digitalisoitumista. Kun tieto on koodattu digitaaliseen muotoon, sitä voidaan helposti muokata ja levittää eri mediakanavissa. Digitaalisen tiedon käsittelystä on tullut jopa niinkin helppoa ja edullista, että tavalliset ”digilukutaitoiset” kuluttajat osallistuvat enenevästi mediasisältöjen tuottamiseen ja levittämiseen; puhutaan osallistavasta mediakulttuurista, jossa raja tuottajan ja kuluttajan välillä hämärtyy. […]

Lataa Moisanderin pääkirjoitus (pdf, 42 KB)

Heimot verkossa: Big Brother –heimo Subject-yhteisöpalvelussa
Saara Könkkölä

Uudet multimedia-alustat ovat mahdollistaneet kuluttajille uudenlaisten yhteisöjen, ns. uusheimojen muodostamisen samanaikaisesti, kun kuluttajien ja tuottajien välisiä rooleja neuvotellaan yhä uudelleen. Tässä artikkelissa tarkastellaan yhtä tällaista verkkoyhteisöä, Big Brother –ohjelman faniyhteisöä. Tarkoitus on ymmärtää näitä yhteisöllisiä median kulutuskäytäntöjä paremmin ja tarkastella sitä, minkälaisiin käytäntöihin kuluttajat osallistuvat mediatuotetta kuluttaessaan, tuotannon ja kulutuksen rooleja neuvotellessaan ja erityisesti yhteisöllisyyttä luodessaan ja muokatessaan. Näitä käytäntöjä ovat autenttisuuden kaipuu, huumori ja sitoutumisen vähättely, yhteisöllinen vastustus sekä arjen rituaalit. Tutkimuksen lähtökohta on käytäntöteoreettinen, ja se pohjautuu myös kulutuskulttuuriteoriaan sekä osallistavaan median vastaanottotutkimukseen. Metodologinen lähestymistapa on verkkoon sijoitettu etnografia.

Lataa Könkkölän artikkeli (pdf, 203 KB)

Uusien medioiden kuluttajakäytännöt, transmediaalinen tarinankerronta ja postmoderni kuluttajuus
Henri Weijo

Markkinointiviestinnän kentällä on käynnissä kaksi mielenkiintoista ja hyvinkin ajankohtaista teoreettista keskustelua, jotka liittyvät muutoksiin kuluttajien käytännöissä. Ensimmäinen keskustelu koskee kuluttajien jatkuvaa siirtymistä postmoderniin kuluttajuuteen, kun taas toinen koskee uusien mediakanavien tuomia muutoksia kuluttajien käytäntöihin. Molemmat ilmiöt ovat mielletty yrityksille hyvin haasteellisiksi ja heidän valtaa kyseenalaistaviksi. Näitä keskusteluja on kuitenkin käyty jonkin verran erillään. Pyrin tässä artikkelissa osoittamaan, että uusien mediakanavien markkinointiviestintää haastavaksi koetut piirteet voidaan johtaa takaisin postmodernin kuluttajuuden keskusteluihin. Pyrin myös osoittamaan, että uudet mediat ovat monelta osin kuluttajien postmodernistien taipumusten levittäjiä tai voimistajia. Tätä näkemystä havainnollistetaan case-esimerkin avulla.

Lataa Weijon artikkeli (pdf, 161 KB)

Muotoilijakuvauksista muotoilukulttuurin kuvauksiin – Tulkintoja muotoilun moniulotteisesta mediajulkisuudesta
Toni Ryynänen

Muotoilun merkitys on lisääntynyt kulutusyhteiskunnissa. Muotoilu eri muodoissaan on yleinen puheenaihe, josta myös media on yhä kiinnostuneempi. Artikkelini pääkysymykset liittyvät siihen, kuinka muotoilua voidaan tulkita ja millainen julkisuus syntyy muotoiluun liittyvissä mediaesityksissä. Tutkimusaineistona on 1131 talouslehdistön artikkelia kolmelta suurimmalta kustantajalta. Tutkimuksen lähestymistapa on kartoittava, kuvaava ja tulkinnan avulla uuteen ymmärrykseen pyrkivä. Artikkelien tulkinnassa sovellan Erving Goffmanin kehysanalyysia. Tutkimus avaa muotoilun mediauutisoinnista moniulotteisen kuvan. Muotoilun mediajulkisuuden muodostaa tulkintani mukaan viisi mediakehystä, joiden avulla muotoilua voidaan tarkastella erilaisista näkökulmista. Nämä kehykset ovat yksityinen, ammatinhallinnan, talouden ja markkinoiden, yhteisöllisyyden sekä kulttuurin kehykset. Muotoilun mediajulkisuus rakentuu erilaisten painotusten varaan, joita uusinnetaan toistamalla. Julkinen keskustelu muokkaa käsityksiä muotoilusta yhteiskunnallisena ilmiönä. Näin syntyy kulttuuristen käytäntöjen muokkaama julkisuus eli eräänlainen simulaatio, joka ei muokkaa ainoastaan sisältöjä, vaan esittämistapoja ja vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää. Jos hyväksytään teesi siitä, että kansalaiset tulkitsevat ja ymmärtävät muotoilua yhä useammin median esittämän materiaalin avulla, hyväksytään samalla myös ajatus muotoilun medioitumisesta.

Lataa Ryynäsen artikkeli (pdf, 255 KB)

Katsaus: Postmodernin kuluttajan mediakäytännöt
Shania Määttälä

Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella, millaisia postmodernin kuluttajan mediakäytännöt ovat ja mitä haasteita ne asettavat perinteisen media-alan toimijoille. Perinteisellä media-alalla tarkoitetaan tässä artikkelissa lähinnä televisio-, radio- ja lehtialoja. Tärkeimmiksi postmoderneiksi olotiloiksi, jotka vaikuttavat postmodernin kuluttajan mediakäytäntöihin, on valittu autenttisuuden kaipuu, minäkuvan hajautuminen, heimottuminen, hypertodellisuuden arvostaminen ja eskapismi. Nämä olotilat on valittu tähän artikkeliin, koska ne ilmentävät hyvin postmodernia kuluttajaa ja koska ne ovat selvästi mediakäytäntöihin vaikuttavia. Artikkelin kontribuutiona on tuoda esiin, että tällä hetkellä media-alan toimijat vastaavat hyvin osaan postmodernien kuluttajien tarpeista, mutta postmodernit mediakäytännöt asettavat myös paljon haasteita perinteisen media-alan toimijoille. Näitä haasteita ovat etenkin heimottumisen mahdollistaminen, hypertodellisuuksien luominen sekä etenkin lehti- ja radioalan toimijoille paradoksien muodostaminen autenttisuuden ja fantasian välille.

Lataa Määttälän katsaus (pdf, 94 KB)

Lektio: Median muotoilema
Toni Ryynänen

Muotoilusta ei puhuta ja kirjoiteta vain ammattilehdissä, muotilehdissä tai päivälehdistön kulttuurisivuilla. 2000-luvulla muotoilua on pohdittu muun muassa uutismediassa, politiikassa, teollisuudessa, julkisissa organisaatioissa sekä tutkimuksissa. Muotoilun vaikutuksista keskustellaan esimerkiksi strategisena voimavarana, joka luo kansainvälistä ja kansallista kilpailukykyä. Muotoilulla koetaan olevan tärkeä rooli myös ekologisuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä. Erityisesti teolliseen muotoiluun liittyvä keskustelu välittyy myös kaupallisten mekanismien kautta: tuotteita markkinoidaan muotoilun avulla, ja muotoilu liitetään lähes poikkeuksetta edukseen erottuviin hyödykkeisiin, ihmisiin ja organisaatioihin.

Lataa Ryynäsen lektio (pdf, 65 KB)

Pääkirjoitus
Pirjo Laaksonen ja Hanna Leipämaa-Leskinen

Kuluttaminen ja kulutuksen kohteet ovat merkityksillä ladattuja. Kulutustutkijat ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita tuotteiden taloudellisrationaalisen ulottuvuuden ylittävästä olemuksesta. Kulutuksen symboliset, esteettiset, emotionaaliset, sosiaaliset ja funktionaaliset merkitykset muodostavat virvoittavan lähteen, josta tutkijat voivat ammentaa ymmärrystä niin yksittäisistä kuluttajista, sosiaalisista rakenteista kuin kulttuurista ja yhteiskunnallisesta ajan kuvasta. Vaikka kulutuksen muodot ja kohteet ovat aikojen saatossa muuttuneet kovastikin, on kulutuksen merkityksellisyydessä löydettävissä teemoja, jotka kannattavat yli suhdanteiden ja vuosikymmenten. Merkitykset ja merkityksellisyys pysyvät vaikka kulutusympäristö ja kuluttajat muuttuvat.

Lataa Laaksosen ja Leipämaa-Leskisen pääkirjoitus (pdf, 40 KB)

Globalisoitumisen historiallisuus ja nykytulkintoja kulutuksesta maapalloistuvassa maailmassa
Visa Heinonen

Globalisoitumisesta on keskusteltu runsaasti jo muutaman vuosikymmenen ajan. Keskustelu on ollut kiivasta erityisesti yhteiskuntatieteissä, mutta se on laajentunut yhä useammille tieteenaloille. Globalisoituminen on ymmärretty monin eri tavoin, ja tutkimuskirjallisuudessa on kiistelty termin perimmäisestä merkityksestä. Suomennokseksi on tarjottu ”maapalloistumista”, joka ei kuitenkaan ole oikein vakiintunut ainakaan tieteelliseen keskusteluun. Kulutuksen tarkastelu yhteydessä globalisoitumiseen on suhteellisen uusi ja mielenkiintoinen teema, johon liittyvää tutkimusta on julkaistu viime aikoina […].

Lataa Heinosen artikkeli (pdf, 137 KB)

Kuluttaja ja messujen merkitys: etnografinen tarkastelu venemessuista
Eeva-Katri Ahola, Johanna Moisander ja Susanna Virkkula

Artikkelissa tarkastellaan venemessuihin liittyviä kulttuurisia merkityksiä ja käytäntöjä etnografisen tutkimuksen avulla. Messujen merkityksiä tutkitaan erityisesti osana kuluttajien harrastustoimintaa. Tavoitteena on selvittää, miten veneilynharrastajan messukokemus rakentuu kuluttajan messuvierailua koskevissa selonteoissa ja käytännöissä. Analyysi osoittaa, että kuluttajan messukokemus rakentuu messuvieraan, muiden messuvieraiden, näytteilleasettajien ja messuorganisaation välisessä vuorovaikutuksessa. Messuille tullaan lähinnä viihtymään ja haaveilemaan sekä viettämään aikaa perheen ja ystävien kanssa, mutta keskusteluista näytteilleasettajien ja muiden messuvieraiden kanssa etsitään myös uusia harrastukseen liittyviä ideoita sekä kartoitetaan markkinoiden tarjontaa. […]

Lataa Aholan, Moisanderin ja Virkkulan artikkeli (pdf, 168 KB)

Naisten alusvaatteisiin liittämät merkitykset ja kokemukset – Tasapainoilua mukavuuden, juhlallisuuden ja eroottisuuden välillä
Elina Enqvist

Tässä artikkelissa tarkastellaan alusvaatteiden merkityksiä naisille heidän kokemusmaailmansa kannalta tutkimalla alusvaatteiden merkitysulottuvuuksia. Tutkimustulokset paljastavat alusvaatteisiin liittyvän rikkaan merkitysten maailman. Yhtäältä naiset suhtautuvat alusvaatteisiinsa hyvin rationaalisesti korostaen niiden utilitaristisia merkityksiä ja funktionaalisia ominaisuuksia. Toisaalta naiset kuitenkin näkevät alusvaatteiden ulkonäön merkitsevän paljon sekä hahmottavat niiden viestinnällisen roolin, vaikkei alusvaatteita varsinaisesti halutakaan esitellä. Vahvin aspekti alusvaatteissa on kuitenkin niiden naiselle itselleen nostattamat fyysiset ja psykologiset tuntemukset sekä näiden hallinta.

Lataa Enqvistin artikkeli (pdf, 210 KB)

Arvot vastuullisuuden merkityksellistäjinä arjen kulutustavoissa
Suvi Joronen

Artikkeli pyrkii havainnollistamaan sitä, kuinka kuluttaja ilmentää arvoperusteisesti vastuullista kuluttamista arjen kulutuskontekstissa. Artikkelin lähtökohtaisena oletuksena on vastuullisuuden juontuminen tietynlaisesta arvo- ja moraaliperustasta. Schwartzin (1992) arvoteoriaa hyödyntäen tarkastellaan erityisesti sitä, kuinka tietynlaiset arvot heijastuvat vastuullisessa kuluttamisessa sekä kuinka erilaisten arvojen olemassaolo antaa erilaisen merkityksen vastuulliselle kuluttamiselle. […]

Lataa Jorosen artikkeli (pdf, 194 KB)

”Mä en tykkää puusta” – kuluttajien erilaiset puhetavat puumateriaalin merkityksellistämisessä
Minna-Maarit Jaskari

Tässä artikkelissa mielenkiinnon kohteena on suomalaisille perinteinen ja läheinen tuotemateriaali, puu. Tutkimus tarkastelee kuluttajien käyttämiä tapoja merkityksellistää puuta erilaisten puhetapojen avulla. Tutkimuksessa omaksutaan kulttuurintutkimuksellinen näkökulma, jolloin kiinnostuksen kohteena ei ole yksittäisen kuluttajan tuotemateriaalille antamat merkitykset, vaan ne tavat, joilla puusta puhutaan. […]

Lataa Jaskarin artikkeli (pdf, 211 KB)

Lektio: Consumer Online Impulsive Buying: Elements and Typology (verkkoliite)
Nina Mesiranta

Kulutusyhteiskunnassa me vietämme yhä enemmän aikaa kaupallisten ärsykkeiden parissa ja kaupallisissa ympäristöissä – halusimmepa sitä tai emme. Moni meistä myös viettää vapaaehtoisesti vapaa-aikaansa ostamiselle ja kuluttamiselle pyhitetyissä paikoissa, kuten suurissa ostoskeskuksissa. Nämä ostoskeskukset toimivat jo jonkinlaisina minikaupunkeina kaikenkattavine palveluineen. Nykykuluttajat voivatkin viihtyä kokonaisen päivän ostoskeskuksessa – kierrellen erilaisissa kaupoissa, lounastaen jossakin kauppakeskuksen monista ravintoloista tai vaikkapa osallistuen perheen pienimmille suunnattuun ohjelmaan. […]

Lataa Mesirannan lektio (pdf, 85 KB)