Kirjoittajalta Webmaster

Huom! Uudet päivämäärät abstrakteille ja hyväksynnälle.

Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirjan 2010 teema on KULUTUS TALOUDEN PYÖRTEISSÄ, ja kirjaan haetaan artikkeliehdotuksia. Kirjan toimittavat tutkimuspäällikkö Minna Lammi, tutkimusjohtaja Päivi Timonen ja tutkija Liisa Peura-Kapanen.

Kirjaan haetaan ehdotuksia artikkeleista, jotka käsittelevät kulutusta ja sen muutoksia suhteessa talouteen. Kirjaan toivotaan artikkeleita paitsi yksityisen kulutuksen myös koko kansantalouden näkökulmasta. Kirjassa halutaan tarkastella kulutuksen ja talouden välistä kenttää monipuolisesti, ja toivomme ehdotuksia eri tutkimusperinteiden lähtökohdista. Kirjaan voi tarjota niin teoreettisia näkökulmia esitteleviä kuin empiirisiä aineistoja hyödyntäviä artikkeleita. Viimeksi mainituilta toivotaan kuitenkin osallistumista yleisempään keskusteluun pikemmin kuin puhtaasti empiiristen tulosten esittelyä.

Kirjoittajia pyydetään toimittamaan artikkeliehdotuksesta 0,5–-1 sivun abstrakti 18.1.2010 mennessä osoitteella minna.lammi@ncrc.fi. Toimituskunta ilmoittaa abstraktien hyväksymisestä 25.1.2010 mennessä.

Valmiit artikkelit toimitetaan sähköpostitse Minna Lammille (minna.lammi@ncrc.fi) 31.05.2010 mennessä. Tämän jälkeen jokainen käsikirjoitus lähetetään kahdelle Kuluttajatutkimuskeskuksen ulkopuoliselle arvioijalle kommentoitavaksi. Arviot käsikirjoituksista lähetetään kirjoittajille viikolla 32. Valmis, kirjoitusohjeita noudattaen kirjoitettu artikkeli toimitetaan toimituskunnalle 23.9.2010 mennessä. Artikkeleiden toivottu kokonaispituus on noin 12–-15 liuskaa (Times New Roman -kirjasin, koko 12, riviväli 1,5. Pituus maksimissaan noin 4 500 sanaa, välilyönteineen noin 40 000 merkkiä.)

Nina Mesiranta väitteli otsikolla  Consumer Online Impulsive Buying: Elements and Typology Tampereen yliopistolla 11.9.2009.

• Lektio (pdf, 85 KB)
• Väitöskirja (linkki, TaY, pdf)

Väitöskirjan suomenkielinen tiivistelmä:

Impulssi- eli heräteostot ovat olennainen osa nykyajan kulutusyhteiskuntaa, jossa kuluttajat viettävät yhä enemmän vapaa-aikaansa erilaisissa ostoympäristöissä. Viime vuosien merkittävimpiä muutoksia kuluttajien arjessa on ollut Internetin kasvava rooli osto- ja kulutusympäristönä. Aiemmin vallalla on kuitenkin ollut käsitys, että kuluttajat tekevät verkossa pääasiassa hyvin suunniteltuja ostopäätöksiä esimerkiksi vertailemalla tuotteiden hintoja ja ominaisuuksia. Tutkimus haastaa tämän käsityksen tarkastelemalla kuluttajien kokemuksia hetken mielijohteesta tehdyistä Internet-ostoista.

Suomalaisten kuluttajien henkilökohtaisiin haastatteluihin perustuva tutkimus osoittaa, että kuluttajat tekevät impulssiostoja Internetissä monin eri tavoin. Tutkimuksen tuloksena syntyneessä typologiassa tunnistetaan kolme pääasiallista tapaa verkkoimpulssiostoille: tilauksen kasvattaminen, verkkokaupan selailu sekä ostaminen erillään verkkokauppakontekstista. Tilauksen kasvattamisessa kuluttaja tulee verkkokauppaan ostaakseen jonkin tuotteen, ja päätyy lisäämään tilaukseensa hetken mielijohteesta tuotteita, joita ei ollut alun perin suunnitellut ostavansa. Toisaalta impulssiosto voi syntyä myös verkkokaupan selailun yhteydessä, jolloin kuluttaja on tullut verkkokauppaan vain katsellakseen, mitä uutta tai mielenkiintoista kaupassa on tarjolla. Halu impulssiostoon voi syntyä myös verkkokauppakontekstin ulkopuolella, kuten mainosbannerin, ystävän lähettämän sähköpostiviestin tai verkkoyhteisössä virinneen keskustelun perusteella.

Tutkimus myös erittelee yhteensä 11 teemaa, jotka esiintyvät kuluttajien Internet-impulssiostokokemuksissa. Nämä liittyvät Internet-ostoympäristön, verkkokaupan, tuotteen sekä kuluttajan ominaisuuksiin. Erityisen mielenkiintoisina näyttäytyvät Internetin ja verkkokaupan ominaisuuksiin liittyvät teemat. Esimerkiksi Internetin mahdollistamat vaivattomat ja rajattomat ostomahdollisuudet – tilauksen tekeminen kotoa käsin maailmanlaajuisesta valikoimasta vain muutamalla hiiren klikkauksella – ovat vahvasti läsnä kuluttajien impulssiostokokemuksissa. Yksittäisen verkkokaupan osalta taas esimerkiksi verkkokaupan luotettavuus ja sen tuotteilleen tarjoamat palautusehdot ovat merkityksellisiä kuluttajille.

Kokonaisuutena tutkimus lisää ymmärrystä niistä monimuotoisista tavoista, joilla kuluttajat tekevät ostoksia Internetissä. Impulssi- eli heräteostot ovat osa kuluttajien Internet-ostoja siinä missä hinta- ja tuotevertailuihin perustuvat harkitut ostoksetkin. Tämä tulee myös verkkokauppiaiden ottaa huomioon. Tutkimus tarjoaa useita käytännön sovelluksia verkkokauppojen kehittämiseen kuluttajien impulssiostojen näkökulmasta.

Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari järjestetään Jyväskylässä:

KULUTUKSEN ARKEA JA JUHLAA

• Aika: 27.11.2009.
• Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora (Mattilanniemi 2)
• Ilmoittautuminen: 17.11.2009 mennessä (ilmoittautumiset seuran sihteerille, e-mail: perttu.melkas@stat.fi) sekä esitykset suoraan työryhmien vetäjille.
• Call for papers pdf-muodossa (39KB)
• Workshopien kuvaukset pdf-muodossa (23 KB)

Seminaarin ohjelma:

12.30-13.00 Avauspuheenvuoro: Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana
Outi Uusitalo, professori (JY)

13.00-14.00 Väitöskirjakavalkadi
Nina Mesiranta (TY), Toni Ryynänen (HY), Annica Ravald (Hanken, Vaasa)

14.00-14.30 Kahvitauko

14.30-17.30 Workshopit 1-4
1. Kuluttajan muuttuvat mediakäytännöt, Jenniina Halkoaho (VaY)
2. Muotoilu & Luxus, Visa Heinonen (HY) ja Pirjo Laaksonen (VaY)
3. Luonto ja matkailu, Anu Valtonen (LY)
4. Kuluttajan resurssit ja osallistuminen tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen, Outi Uusitalo (JY)

Junalla Jyväskylään:
07.06 Helsinki – 10.41 Jyväskylä (Intercity)
09.05 Tampere- 10.41 Jyväskylä (Intercity)
07.00 Turku – 10.41 Jyväskylä (Intercity)
05.45 Oulu – 12.35 Jyväskylä (Pendolino)
06.52 Joensuu – 10.16 Jyväskylä (taajamajuna/pikajuna)
08.13 Kuopio – 10.16 Jyväskylä (Intercity/pikajuna)

Workshopien kuvaukset:

1. KULUTTAJAN MUUTTUVAT MEDIAKÄYTÄNNÖT
Järjestäjä: Jenniina Halkoaho, jenniina.halkoaho@uwasa.fi, 06-3248193

Mediat ovat kiinnostava tutkimuskohde monella alalla, ei vain mediatutkimuksen piirissä. Yhtäältä medioiden kautta voi peilata erilaisia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä niiden tuottamista, toisaalta tutkijat törmäävät usein tarpeeseen tarkastella medioiden roolia omassa tutkimusilmiössään taustalla vaikuttavana tekijänä. Kulutustutkimuksen näkökulmasta huomaamme, että on yhtälailla tärkeää kysyä, mitä media tekee kuluttajille kuin mitä kuluttaja tekee medioille ja medioilla. Tässä työryhmässä rohkaisemme esittämään tutkimusasetelmia kummastakin lähtökohdasta. Ohessa joitakin kysymyksen avauksia, joihin voimme etsiä vastauksia.

Millaisia joukkoviestimet (televisio, radio, Internet, lehdet, elokuvat,…) sekä yksityiset viestimet, kuten matkapuhelimet, ovat kulutuksen kohteina? Millaista medioiden kuluttaminen on luonteeltaan, eli miten ja millaisiin tarkoituksiin medioita käytetään? Millaisia ovat ne mediakulutuksen käytännöt, jotka leimaavat arkeamme? Entä mitä voimme kuluttajista oppia heidän mediakäytäntöjänsä tutkimalla? Avaako mediakäytäntöjen ja -prefenssien analysoiminen kenties mahdollisuuksia markkinoiden uudenlaiseen segmentointiin?

Yhtenä silmiinpistävänä piirteenä mediakäytänteissä on varsinkin sosiaalisten medioiden, kuten Facebookin, Second Lifen ja IRC-gallerian, kasvava suosio. Kiinnostavia uusia ilmiöitä mediakulutuksessa ovat myös eri medioiden ristiin käyttö (eng. cross-media), lisääntyvä tuotesijoittelu ohjelmissa, elämäntyyliohjelmien ja -lehtien esiinmarssi sekä maksullisten TV-kanavien lisääntyminen. Mitä nämä trendit käytännössä merkitsevät kuluttajalle? Mitä ne voivat saada aikaan esimerkiksi kuluttajien yhteisöllisyyden rakentamisen tai yrityksen arvonluonnin näkökulmista tarkasteltuna?

2. MUOTOILU JA LUXUS
Järjestäjät: Visa Heinonen ja Pirjo Laaksonen
visa.heinonen@helsinki.fi, 09-19158096; pirjo.laaksonen@uwasa.fi, 06-3248251
Pyydämme kiinnostuneita lähettämään lyhyen abstraktin 13.11. mennessä: pirjo.laaksonen@uwasa.fi, visa.heinonen@helsinki.fi

Ylellisyys on kiinnostanut yhteiskuntatieteilijöitä ja kulutustutkijoita aika ajoin. Saksalainen sosiologia Werner Sombart (Luxus und Kapitalismus) oli jopa sitä mieltä, että ylellisyys on keskeinen kulutusyhteiskunnan kehitystä eteenpäin ajava voima. Muotoilutuotteet taas on toisinaan nähty ylellisyytenä. Nykyään muotoilu on arkipäivän estetisöitymisen myötä tullut entistä lähemmäs tavallisen kuluttajan arkea. Monitieteisessä työryhmässä pohditaan yhtäältä ylellisyystuotteiden luonnetta ja toisaalta muotoilun roolia kulutusyhteiskunnassa ja nykyajan kulutuskulttuurissa.

3. LUONTO JA MATKAILU
Järjestäjät: Anu Valtonen, Vesa Markuksela ja Outi Rantala, Lapin yliopisto, Matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta.
Pyydämme esiintyjiä lähettämään lyhyen abstraktin 6.11.2009 mennessä työryhmän järjestäjille alla oleviin osoitteisiin: anu.valtone@ulapland.fi, vesa.markuksela@ulapland.fi, outi.rantala@ulapland.fi

Tässä työryhmässä luontoon ja matkailuun liittyvät monitieteiset kysymykset kytketään kulutustutkimuksellisen keskustelun piiriin. Työryhmään ovat tervetulleita teoreettiset, empiiriset ja menetelmälliset puheenvuorot. Esitettävät paperit voivat käsitellä esimerkiksi luonnon ja matkailun eettis-moraalisia kysymyksiä, luonnon eri muotoja ja niihin liittyviä käsitteellistyksiä ja tutkimuksenteon tapoja, luonnossa tapahtuvia toimintoja, luontoon kytkeytyviä omistussuhteita, eri matkailijaryhmien luontokäsityksiä ja käytänteitä, luontoa matkailukulutuksen tilana ja paikkana ja erityisenä aistiympäristönä, tai luonnon ja matkailun sosio-kulttuurisia merkityksiä.

4. KULUTTAJAN RESURSSIT JA OSALLISTUMINEN PALVELUIDEN TUOTTAMISEEN
Järjestäjä: Outi Uusitalo, outi.uusitalo@jyu.fi, puh.014-2602972

Asiakkaiden aktiivinen osallistuminen tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen on noussut viime aikoina vilkkaan keskustelun kohteeksi markkinoinnin alalla. Yhteistuotanto (co-production), arvon luominen yhteistyössä (co-creation of value), asiakkaan resurssit sekä identiteetti ja toimintamahdollisuudet ovat näiden keskustelujen keskeisiä käsitteitä. Mitä nämä uudet käsitteet ja kiinnostuksen kohteet merkitsevät kuluttajan ymmärtämisen ja tutkimisen näkökulmasta? Tämän työpajan tavoitteena on saada aikaan monipuolinen keskustelu kuluttajien osallistumisesta. Työpajaan toivotaan papereita ja esitelmiä, jotka koskevat esimerkiksi kuluttajien resursseja (osaaminen, tiedot, varallisuus), kuluttajien osallistumista ja koetun arvon muodostumista, kuluttajien roolia sosiaalisen todellisuuden rakentamisessa.

2nd Call for Papers
Nordic Conference on Consumer Research 9.-11.kesäkuuta 2010 Vaasassa

Hyvä tutkija,

Oheisesta liitteestä löydätte kutsun pohjoismaiseen kulutustutkimuksen konferenssiimme. Toivomme, että konferenssi herättää kiinnostuksenne ja voitte välittää tietoa myös kollegoillenne. Konferenssiin kutsutut ja lupautuneet pääpuhujat edustavat pohjoismaisen kulutustutkimuksen kärkikaartia:

Prof. Kjell Grønhaug, Norwegian School of Economics, Norway
Prof. Solveig Wikström, School of Business, University of Stockholm, Sweden
Prof. Liisa Uusitalo, Helsinki School of Economics, Finland
Prof. Klaus G. Grunert, Aarhus School of Business, Denmark

Konferenssista löytyy alustavia tietoja sekä Call for Papers myös internetsivulta http://nccr2010.webs.com/
Mikäli haluatte tiedustella tarkemmin konferenssin luonteesta, voitte lähettää kysymykset sähköpostiosoitteeseen nccr2010@gmail.com

Hyvää syksyä!

Konferenssin järjestelytoimikunnan puolesta, Jenniina Halkoaho
Vaasan yliopisto, Markkinoinnin laitos

PS. CfP löytyy pdf-muodossa >>tästä.

YHYS Autumn Colloquium 2009 “Environmental governance of natural resources, the economy, and consumption” is approaching. The Colloquium will take place at the Finnish Environment Institute, Helsinki, on the 26th – 27th November 2009.

For more information on the Colloquium theme and programme, please visit the web site:
http://www.syke.fi/default.asp?contentid=328583&lan=en&clan=en#a1

Please note that the deadline for both registration and paper abstracts is the 8th of November 2009. Abstracts should be sent directly to the workshop coordinators. The registration takes place at:
http://www.syke.fi/default.asp?contentid=328583&lan=en&clan=en#a1

Updated workshop descriptions are listed as a part of this message.

Welcome!

On behalf of the organisers,
Annukka Berg

—
Workshop 1: Roles for multiple actors in ecosystem service provision?

The concept of ecosystem services is championed for its capacity to capture the multiple direct and indirect benefits that various actors can derive from natural resources and its potential for making these benefits comparable. In this excitement, however, it remains unclear who are in the position to identify, measure, enhance and derive the benefits. Whilst policy instruments are designed with the promise that they would encourage ecosystem service production, natural resource dependent sectors and actors aim to define ecosystem services around their traditional uses of land and water, timber and wheat. A particularly challenging topic is that of biodiversity conservation.
What benefits does biological diversity contribute to? Does the state, or a similar actor with a public good enhancing mandate identify the difficult-to-transfer ecological benefits of biodiversity and compensate for other users for conserving these, or do other natural resource dependent or interested actors, such as land owners, industries, entrepreneurs, extension service providers, hunters and conservationists develop their definitions for ecosystem services and the benefits they accrue? Could these actors interact and collaborate in new and innovative ways to identify and exchange services?

We invite contributions that:
– Consider the role of one or several public or private sector actors in identifying, measuring or exchanging ecosystem services
– Consider the governance systems and policy instruments aiming at enhancing ecosystem service provision
– Consider the institutional settings that frame the emerging ecosystem service provision ideas and the different actors’ roles

Workshop coordinators:
eeva.primmer@ymparisto.fi
jukka.simila@ymparisto.fi
paula.horne@ptt.fi

—
Workshop 2: Collaborative Environmental Policy Making — Problems and Possibilities

Public participation and stakeholder involvement have become an integral part of environmental planning and policy making. Similarly a research of collaborative process has a well-established place in the family of environmental social sciences. The trend to more collaborative modes of environmental planning is driven by normative considerations of enhancing democratic governance and practical considerations of improving the quality and legitimacy of policy making. Yet it still remains to be seen whether, and to what extent, collaborative environmental management lives up to the expectations. Likewise, the possibilities and ways of social sciences to answer this question need to be explored and sharpened. The workshop will explore the experiences from collaborative planning in different environmental policy contexts, and ask e.g. the following questions: What are the benefits, and possible dangers, from collaborative environmental management, what is the potential for policy learning in the context of collaborative processes and what are the mechanisms of learning, how are collaborative processes structured and facilitated for better and worse, and how do different legal and political institutions as well as ways of organizing participation enable or encumber successful collaboration? Furthermore, we encourage reflexive papers to discuss how to answer the questions?
What methodological choices have been taken and could be taken?

Workshop coordinators:
Heli Saarikoski
Finnish Environmental Institute
heli.saarikoski@ymparisto.fi

Riku Varjopuro
Finnish Environmental Institute
riku.varjopuro@ymparisto.fi

—
Workshop 3: Responsible citizenship and consumption

The workshop collects together students, scholars and practitioners of the many questions of environment and consumption. It aims to cover broadly the theme of citizenship with particular focus on environment and consumption, and to produce knowledge of the relationships between citizenship, everyday life consumption and lifestyles. As one particular point of entry, the workshop recognizes the recent Finnish policy program on consumption that calls for the inclusion of consumers in promotion of sustainable lifestyles as well as for active participation in environmental action.

The environmental awareness of Finns is high, but consumption in actual practice does not reflect this. Why does knowledge not turn into action?
What kinds of meanings are attached to the notions of responsible citizenship and environmental issues? Does, for example healthy living, and organic and local food, promote the adoption of responsibility and environmental citizenship in everyday life by consumer of different age.

The focus of potential contributions can be on choices in everyday life, on the concepts and conceptualizations of environmentally responsible consumption, and on environmental values, attitudes and lifestyles. The contributions may either be previously published papers, working papers or research plans. Working language is both Finnish and English.

Workshop coordinators:
Leena Haanpää
leena.haanpaa@utu.fi
University of Turku

Mikko Jalas
mikko.jalas@hse.fi
Organisaatiot ja johtaminen
Helsinki School of Economics

—
Workshop 4: Global Climate Governance

The YHYS conference will precede with only a week the 15th Conference of the Parties of the United Nations Convention on Climate Change (UNFCCC) in Copenhagen where countries are supposed to agree on actions beyond
2012 when the Kyoto Protocol’s first commitment period expires. The climate governance session will provide a good opportunity for students of environmental governance and those who have been following the negotiations to share their insights and questions around this precarious process of addressing ‘the biggest market failure’ in the world. The key issue is how the different objectives and strategies of the COP15 parties can be aligned to overcome the obstacles for a ratifiable agreement and how (in-)effective the agreement may become in addressing the problem.

Questions worth exploring, and which are frequently heard in the current debate, include whether any agreement is better than a weak agreement, what is the importance of the form the commitments have (legally binding or not, specific emission reductions or not etc.), how the weak compliance mechanisms can be strengthened, how is the financing going to be scaled up and governed, how climate policies can be mainstreamed to different institutional contexts, and what role and shape sectoral approaches may take. But global climate governance is not limited to the UN-based process, there is an increasing literature on the fragmentation in this arena which is also important to explore. Many questions have been raised on the effectiveness and legitimacy of regional or minilateral initiatives such as the Asia Pacific Partnership on Clean Development and Climate, the G8, the Major Economies Forum, and various multistakeholder partnerships in e.g. the energy sector. Do these platforms offer solutions to the North/South debate which has been a lasting feature in global climate governance since negotiating the UNFCCC? Papers and presentations on all these and related issues around global climate governance are welcome to this panel.

Workshop coordinators:
Antto Vihma
Finland Futures Research Centre
Turku School of Economics
antto.vihma@tse.fi

Mikko Rask
National Consumer research Centre
mikko.rask@nrcr.fi

—
Workshop 5: The social making of safety, security and change in energy provisioning

Energy production and consumption are subjects to anticipated and prescribed changes as well as to development and innovation work.
Furthermore, the stability and change of these systems and the consequences of the changes in them are socio-technical in nature. The decisions about and the practices of the production and consumption of energy are scholarly interesting particularly because of the long time perspective and far-reaching consequences. This workshop focuses on the production, transportation, delivery and use practices of energy, and on the perceptions of lay and expert decision-makers.

The workshop particularly welcomes contributions on following themes:
– path-dependency and path-breaking in energy systems
– social making of risk and safety, and the management of safety in energy provisioning
– the failures and failure management in energy systems
– the regulation practices of energy related risks

Workshop coordinators:
Hannu Hänninen, hannu.hänninen@hse.fi
Sari Yli-Kauhaluoma, sari.yli-kauhaluoma@hse.fi