Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2014 (pdf, 2.3 MB)
Pääkirjoitus: Lemmikin, kuluttajan ja ympäristön hyvinvointi
Minna Autio ja Outi Uusitalo
Kuluttamisen päämäärän voisi tiivistää yhteen käsitteeseen ja se on hyvinvointi. Jo Adam Smithin näkemys kulutuksesta kaiken tuotannon ainoana päämääränä ja tarkoituksena tuo esiin inhimillisten tarpeiden tyydytyksen keskeisyyden taloudessa. Tällä hetkellä yritykset sekä julkinen sektori käyvät yhteistoimintaneuvotteluja ja irtisanovat työntekijöitään, mikä merkitsee hyvinvoinnin laskua yksilö- ja kotitalouden tasolla, mutta myös valtiontaloudessa. Hyvinvointi – olipa se sitten taloudellista, sosiaalista tai ajallista – on riippuvaista aktiivisista kuluttaja-kotitalouksista, työllistävistä yrityksistä sekä valtiontalouden tasapainosta.
Lataa Aution ja Uusitalon pääkirjoitus (pdf, 60 KB)
Korkeampi koulutus, vihreämpi kuluttaja? Ympäristövastuullisen kulutuksen tunnuspiirteet 1990-luvun lopulta 2010-luvun kynnykselle
Hanna-Mari Kujanen, Pekka Räsänen ja Outi Sarpila
Kansalaisten ympäristötietoisuus on lisääntynyt länsimaissa nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Tutkimuksissa on puhuttu kuitenkin asenteiden ja todellisen kulutuksen välillä vallitsevasta ristiriidasta. Artikkelissa tarkastellaan ympäristövastuulliseksi määriteltävää kulutusta Suomessa 1990-luvun lopulta 2010-luvun kynnykselle itse koetun kulutuksen ja euromääräisen kulutuksen näkökulmista. Artikkelissa ollaan kiinnostuneita etenkin koulutustaustan vaikutuksesta koettuun ja toteutuneeseen kulutuskäyttäytymiseen. […]
Lataa Kujasen, Räsäsen ja Sarpilan artikkeli (pdf, 1.2 MB)
“Aina Tassun parhaaks” Arvon kokeminen lemmikkikulutuksessa
Henna Syrjälä, Ari Kuismin, Eliisa Kylkilahti ja Jaakko Autio
Tutkimme kuluttajan kokemaa arvoa lemmikkeihin liittyvässä kulutuksessa. Sovellamme aikaisemmassa tutkimuksessa luotua typologiaa, jonka mukaan arvon kokemista voidaan tarkasteltu taloudellisena, sosiaalisena, altruistisena ja hedonistisena. Haastamme kuitenkin näitä neljää tyyppiä tutkimalla arvon kokemista vuorovaikutteisena sekä suhteellisesti rakentuvana lemmikkikulutuksen kontekstissa.
Empiirinen aineisto koostuu 30 lemmikinomistajan haastattelusta. Tutkimus osoittaa arvotyyppien limittyneisyyden omistaja-kuluttajan, lemmikin ja tuottajan välisissä vuorovaikutussuhteissa. […]
Lataa Syrjälän, Kuisminin, Kylkilahden ja Aution artikkeli (pdf, 350 KB)
Wellness – Elämyksellinen hyvinvointikulutus haasteena kaupalle ja palveluliiketoiminnalle
Miia Grénman, Juulia Räikkönen & Terhi-Anna Wilska
Wellness-kulutuksesta on tullut yksi nousevista kulutustrendeistä ja ilmiö on saanut osakseen yhä kasvavaa huomiota ja laajempia merkityksiä niin tutkimuksessa, mediassa kuin liiketoiminnassakin. Nyky-yhteiskunnassa hyvinvoinnin tavoittelu ja itsensä kehittäminen on tietyssä määrin jopa aineellista hyvinvointia merkityksellisempää ja terveydestä ja hyvinvoinnista on tullut uusi elämänarvo. Hyvinvointi ja hyväkuntoisuus nähdään paitsi henkilökohtaisena velvollisuutena myös statussymbolina ja kilpailuvalttina. Kulutusresursseilla ja koulutuksella on tutkimusten mukaan vahva yhteys terveydentilaan ja hyvinvointiin. […]
Lataa Grénmanin, Räikkösen ja Wilskan artikkeli (pdf, 220 KB)
Suomalaisen rahapelijärjestelmän lähihistoria ja lähitulevaisuus
Arto Kuuluvainen & Antti Ranki
Suomalaisten rahapelaaminen on kasvanut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Toimialan yhteiskunnallisen merkityksen huomioon ottaen on rahapelien tutkimus ollut Suomessa toistaiseksi vähäistä. Tutkimukselle on kuitenkin olemassa tilausta etenkin nyt, kun Euroopan Unionin rahapelaamista koskeva politiikka on muutosvaiheessa. Rahapelipolitiikkaansa ovat viime vuosina muokanneet muun muassa Tanska, Ranska ja Kreikka sekä EU:n ulkopuolisista maista mm. Norja. Oletettavaa onkin, että EU-lainsäädäntö tulee lähivuosina tarkastelemaan kansallisia monopoliin perustuvia rahapelijärjestelmiä ennennäkemättömän tarkasti. […]
Lataa Kuuluvaisen ja Rankin artikkeli (pdf, 210 KB)
Lektio: Brändien yhteisöllinen kuluttaminen
Elina Närvänen
Jokainen meistä kuuluu monenlaisiin yhteisöihin ja ryhmiin, kuten perheeseen, sukuun, kansakuntaan, naapurustoon, kaveripiiriin, harrastusryhmään tai nettiyhteisöön. Voimme siis todeta yhteisöjen olemassaolon ja merkityksen sosiaaliselle elämälle jo arkikokemuksemme kautta. Yhteisöillä on myös tutkittu olevan paljon positiivisia vaikutuksia. Ne tuottavat jäsenilleen turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteita, luovat pohjan yksilön sosiaaliselle kehitykselle, edistävät hyvinvointia, sekä tehostavat tiedonkulkua.
Lataa Närväsen lektio (pdf, 70 KB)
Lektio: ”Aisti kuin kala” Etnografia vetouistelun veljeskunnan kilpailukäytännöistä
Vesa Markuksela
Vapaa-aika ja harrastaminen saavat yhä enemmän merkitystä nykyajan ihmisten elämässä. Harrastaminen voi olla paljon enemmän kuin pelkkä ajanviete, sillä se voi viedä mennessään koko persoonan. Tällöin harrastuksesta muodostuu keskeinen tekemisen kohde, ja harrastajan elämäntyyli, identiteetti ja sosiaaliset verkostot voivat rakentua tietyn aktiviteetin ympärille. Tällaiset harrastajat ovat paitsi toiminnallisesti omistautuneita, mutta myös sisäisesti vakuuttuneita harrastustoimintansa tärkeydestä ja mielekkyydestä – he ovat sitoutuneet harrastukseensa. Tutkimukseni kiinnostuksen kohteena ovat juuri tällaiset harrastajat.
Lataa Markukselan lektio (pdf, 80 KB)
Vierailu: Kulutuskulttuurin tutkimusta Kiotossa – Cool Japan!
Eliisa Kylkilahti
Vietin kolme kuukautta tutkijavaihdossa Kioton yliopistossa alkuvuodesta 2014. Vierailun mahdollisti palveluiden ja verkostojen orkestrointiin keskittyvä PETNETS1-tutkimushanke, jonka kansainvälinen yhteistyö rakentuu Kioton yliopiston lisäksi Tokion teknillisen korkeakoulun (Tokyo Institute of Technology) sekä eurooppalaisten yliopistojen välillä. Tekesin rahoittama tutkimusprojekti mahdollisti pidempikestoisen tutkijavaihdon, ja löysin itseni tammikuussa Kioton yliopiston vihreältä kampukselta. […]
Lataa Kylkilahden vierailukertomus (pdf, 280 KB)
Kirja-arvio Niiniluoto, Ilkka, Risto Vilkko & Jaakko Kuorikoski (toim.): Talous ja filosofia.
Visa Heinonen
Meneillään oleva globaali finanssikriisi on koetellut kansantalouksia ja kansalaisia eri puolilla maapalloa. Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla tapahtunutta rahoituslaitosten yletöntä riskinottoa, johdannaiskauppoja ja pankkivalvonnan laiminlyöntejä seurasi romahdus vuonna 2008. Siitä sai alkunsa talouskriisi, joka ajoi pankkisektorin romahduksen partaalle, kokonaisia kansantalouksia valtaviin velkaongelmiin ja ihmisiä pitkäaikaistyöttömyyteen tai menettämään kotinsa ja kaiken omaisuutensa. Finanssikriisin taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset ovat olleet pelottavan suuret. […]
Lataa Heinosen kirja-arvio (pdf, 100 KB)