Kulutustutkimus.Nyt 1/2010

Pääkirjoitus
Johanna Moisander

Kulutustutkimus.Nyt 1/2010 –lehden teemana on mediakonvergenssin ja osallistavan media- ja kulutuskulttuurin tuomat muutokset kuluttajien mediakäytännöissä. Mediakonvergenssilla tarkoitetaan yleensä teknologista, taloudellista ja kulttuurista muutosta mediakohtaisesta sisällöntuotannosta monikanavaisiin ratkaisuihin ja vanhat toimialarajat ylittäviin yhteistyömalleihin, sekä siihen liittyvää mediayleisöjen kulutuskäytäntöjen muutosta.

Mediakonvergenssin      yhtenä    tärkeimpänä    ajurina  on    pidetty  tiedon digitalisoitumista. Kun tieto on koodattu digitaaliseen muotoon, sitä voidaan helposti muokata ja levittää eri mediakanavissa. Digitaalisen tiedon käsittelystä on tullut jopa niinkin helppoa ja edullista, että tavalliset ”digilukutaitoiset”   kuluttajat    osallistuvat  enenevästi    mediasisältöjen tuottamiseen ja levittämiseen; puhutaan osallistavasta mediakulttuurista, jossa raja tuottajan ja kuluttajan välillä hämärtyy. […]

Lataa Moisanderin pääkirjoitus (pdf, 42 KB)

Heimot verkossa: Big Brother –heimo Subject-yhteisöpalvelussa
Saara Könkkölä

Uudet multimedia-alustat ovat mahdollistaneet kuluttajille uudenlaisten yhteisöjen, ns. uusheimojen muodostamisen samanaikaisesti, kun kuluttajien ja tuottajien välisiä rooleja neuvotellaan yhä uudelleen. Tässä artikkelissa tarkastellaan yhtä tällaista verkkoyhteisöä, Big Brother –ohjelman faniyhteisöä. Tarkoitus on ymmärtää näitä yhteisöllisiä median kulutuskäytäntöjä paremmin ja tarkastella sitä, minkälaisiin käytäntöihin kuluttajat osallistuvat mediatuotetta kuluttaessaan, tuotannon ja kulutuksen rooleja neuvotellessaan ja erityisesti yhteisöllisyyttä luodessaan ja muokatessaan. Näitä käytäntöjä ovat autenttisuuden kaipuu, huumori ja sitoutumisen vähättely, yhteisöllinen vastustus sekä arjen rituaalit. Tutkimuksen lähtökohta on käytäntöteoreettinen, ja se pohjautuu myös kulutuskulttuuriteoriaan sekä osallistavaan median vastaanottotutkimukseen. Metodologinen lähestymistapa on verkkoon sijoitettu etnografia.

Lataa Könkkölän artikkeli (pdf, 203 KB)

Uusien medioiden kuluttajakäytännöt, transmediaalinen tarinankerronta ja postmoderni kuluttajuus
Henri Weijo

Markkinointiviestinnän kentällä on käynnissä kaksi mielenkiintoista ja hyvinkin ajankohtaista teoreettista keskustelua, jotka liittyvät muutoksiin kuluttajien käytännöissä. Ensimmäinen keskustelu koskee kuluttajien jatkuvaa siirtymistä postmoderniin kuluttajuuteen, kun taas toinen koskee uusien mediakanavien tuomia muutoksia kuluttajien käytäntöihin. Molemmat ilmiöt ovat mielletty yrityksille hyvin haasteellisiksi ja heidän valtaa kyseenalaistaviksi. Näitä keskusteluja on kuitenkin käyty jonkin verran erillään. Pyrin tässä artikkelissa osoittamaan, että uusien mediakanavien markkinointiviestintää haastavaksi koetut piirteet voidaan johtaa takaisin postmodernin kuluttajuuden keskusteluihin. Pyrin myös osoittamaan, että uudet mediat ovat monelta osin kuluttajien postmodernistien taipumusten levittäjiä tai voimistajia. Tätä näkemystä havainnollistetaan case-esimerkin avulla.

Lataa Weijon artikkeli (pdf, 161 KB)

Muotoilijakuvauksista muotoilukulttuurin kuvauksiin – Tulkintoja muotoilun moniulotteisesta mediajulkisuudesta
Toni Ryynänen

Muotoilun merkitys on lisääntynyt kulutusyhteiskunnissa. Muotoilu eri muodoissaan on yleinen puheenaihe, josta myös media on yhä kiinnostuneempi. Artikkelini pääkysymykset liittyvät siihen, kuinka muotoilua voidaan tulkita ja millainen julkisuus syntyy muotoiluun liittyvissä mediaesityksissä. Tutkimusaineistona on 1131 talouslehdistön artikkelia kolmelta suurimmalta kustantajalta. Tutkimuksen lähestymistapa on kartoittava, kuvaava ja tulkinnan avulla uuteen ymmärrykseen pyrkivä. Artikkelien tulkinnassa sovellan Erving Goffmanin kehysanalyysia. Tutkimus avaa muotoilun mediauutisoinnista moniulotteisen kuvan. Muotoilun mediajulkisuuden muodostaa tulkintani mukaan viisi mediakehystä, joiden avulla muotoilua voidaan tarkastella erilaisista näkökulmista. Nämä kehykset ovat yksityinen, ammatinhallinnan, talouden ja markkinoiden, yhteisöllisyyden sekä kulttuurin kehykset. Muotoilun mediajulkisuus rakentuu erilaisten painotusten varaan, joita uusinnetaan toistamalla. Julkinen keskustelu muokkaa käsityksiä muotoilusta yhteiskunnallisena ilmiönä. Näin syntyy kulttuuristen käytäntöjen muokkaama julkisuus eli eräänlainen simulaatio, joka ei muokkaa ainoastaan sisältöjä, vaan esittämistapoja ja vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää. Jos hyväksytään teesi siitä, että kansalaiset tulkitsevat ja ymmärtävät muotoilua yhä useammin median esittämän materiaalin avulla, hyväksytään samalla myös ajatus muotoilun medioitumisesta.

Lataa Ryynäsen artikkeli (pdf, 255 KB)

Katsaus: Postmodernin kuluttajan mediakäytännöt
Shania Määttälä

Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella, millaisia postmodernin kuluttajan mediakäytännöt ovat ja mitä haasteita ne asettavat perinteisen media-alan toimijoille. Perinteisellä media-alalla tarkoitetaan tässä artikkelissa lähinnä televisio-, radio- ja lehtialoja. Tärkeimmiksi postmoderneiksi olotiloiksi, jotka vaikuttavat postmodernin kuluttajan mediakäytäntöihin, on valittu autenttisuuden kaipuu,      minäkuvan hajautuminen, heimottuminen, hypertodellisuuden arvostaminen ja eskapismi. Nämä olotilat on valittu tähän artikkeliin, koska ne ilmentävät hyvin postmodernia kuluttajaa ja koska ne ovat selvästi mediakäytäntöihin vaikuttavia. Artikkelin kontribuutiona on tuoda esiin, että tällä hetkellä media-alan toimijat vastaavat hyvin osaan postmodernien kuluttajien tarpeista, mutta postmodernit mediakäytännöt asettavat myös paljon haasteita perinteisen media-alan toimijoille. Näitä haasteita ovat etenkin heimottumisen mahdollistaminen, hypertodellisuuksien luominen sekä etenkin lehti- ja radioalan toimijoille paradoksien muodostaminen autenttisuuden ja fantasian välille.

Lataa Määttälän katsaus (pdf, 94 KB)

Lektio: Median muotoilema
Toni Ryynänen

Muotoilusta ei puhuta ja kirjoiteta vain ammattilehdissä, muotilehdissä tai päivälehdistön kulttuurisivuilla. 2000-luvulla muotoilua on pohdittu muun muassa uutismediassa, politiikassa, teollisuudessa, julkisissa organisaatioissa sekä tutkimuksissa. Muotoilun vaikutuksista keskustellaan esimerkiksi strategisena voimavarana, joka luo kansainvälistä ja kansallista kilpailukykyä. Muotoilulla koetaan olevan tärkeä rooli myös ekologisuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä. Erityisesti teolliseen muotoiluun liittyvä keskustelu välittyy myös kaupallisten mekanismien kautta: tuotteita markkinoidaan muotoilun avulla, ja muotoilu liitetään lähes poikkeuksetta edukseen erottuviin hyödykkeisiin, ihmisiin ja organisaatioihin.

Lataa Ryynäsen lektio (pdf, 65 KB)