Kulutustutkimus.Nyt 1/2007

kansi12007.jpg

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2007 (pdf, 2 MB)

Pääkirjoitus
Johanna Moisander

Globaalissa taloudessa kansalaisen rooli kuluttajana ja oman elämänsä yrittäjänä on korostunut. Kun yhteiskunnallisia hyvinvointipalveluja karsitaan tai järjestellään uudelleen, kansalaisen oletetaan huolehtivan itsestään ja perheensä hyvinvoinnista aktiivisena markkinatoimijana, itseohjautuvan elämänhallinnan ja harkittujen valintojen kautta. Maailmassa, jossa kansallisen politiikan ja edustuksellisen demokratian rooli yhteiskunnallisten asioiden hoitamisessa näyttää radikaalisti muuttuneen, kansalaisen odotetaan käyttävän myös poliittista valtaansa lähinnä markkinoilla — äänestämällä kukkarollaan. Usein väitetäänkin, että länsimaisen ihmisen koko elämä, arjen rutiinit, sosiaaliset suhteet ja käsitykset omasta itsestä, rakentuvat yhä enenevässä määrin markkinoilla kulutuksen kautta. [jatkuu…]

Lataa koko pääkirjoitus (pdf, 54 KB)

Kuluttajasubjekti pörssikoneistossa – sijoitusmarkkinoiden toimijoita ja toiminnan normeja mediateksteissä
Heidi Hirsto

Artikkelissa tarkastellaan, millaisia merkityksiä sijoittamiselle ja osakemarkkinoille rakentuu sanomalehtien ja television pörssiuutisissa sekä pankkien sijoitusrahastoja markkinoivilla verkkosivuilla. Analyysi osoittaa, kuinka sijoittamisen ja pörssiyritysten toiminnan väliset yhteydet pelkistyvät teksteissä kausaaliseksi tuottoketjuksi, jossa yritysten toimet muuttuvat pörssikursseiksi mekanistisessa sijoituskoneistossa. Sijoittaminen hahmottuu toiminnaksi, joka jäsentyy itseohjautuvasti ja taloudellis-rationaalisesti tuoton ja riskin optimoinnin kautta. Sen sijaan esimerkiksi taloudellisen toiminnan sosiokulttuuriset puitteet ja sijoitustoiminnan kollektiiviset seuraukset eivät nouse teksteissä esille. Sijoittaja-kuluttajien toimintaa normittaa teksteissä yksilökeskeinen yrittäjäajattelu, jonka mukaisesti strategisesta taloudenhoidosta rakentuu kuluttajasubjektin moraalinen velvollisuus. Vallitseva diskurssi nojaa pitkälti uusliberalistiseen rationaliteettiin, jossa toimijoiden motiivit, moraali ja vastuu samastuvat hyötyjen ja kustannusten optimointiin. Diskurssin voi nähdä hyödyttävän esimerkiksi rahoitusteollisuutta, joka hyötyy osakkeiden ja rahasto-osuuksien kaupasta ja sen synnyttämästä asiantuntijapalvelujen kysynnästä.

Lataa Hirston artikkeli (pdf, 222 KB)

Koiramainen yhteiskuntamme muutoksessa
Henna Jyrinki ja Pirjo Laaksonen

Tässä tutkimuksessa lähdetään etsimään tentatiivisesti yhteyksiä suomalaisen kulutusyhteiskunnan sekä koirien rekisteröintitilastojen välillä. Ensimmäiseksi vertaillaan kulutuksellisia, taloudellisia ja arvomaailman muutoksia koirien rekisteröintitilastoihin vuosina 1960–2005. Huomataan, että 60–80-luvuilla taloudelliset nousu- ja laskusuhdanteet heijastelevat koirien rekisteröintimääriä hämmästyttävällä tarkkuudella. Ajanjakson alkuvaiheessa Suomeen saapuvat seurakoirat, kun taas 80-luvun vaihteessa noutajat nousevat uusiksi suosikkikoiriksi. Tultaessa 90-luvun lamakaudelle koiramäärät yllättäen nousevat. Rekisteröintitilastot käyvät laskusuunnassa 90-luvun loppupuolella, mutta alkavat jälleen 2000-luvulla seurailla talouden suhdanteita. Toisessa vaiheessa artikkelissa perehdytään tarkemmalla tasolla viimeiseen vuosikymmenen rotu- ja roturyhmäkohtaisiin muutoksiin. Havaitaan suomalaisen kuluttajan tavoittelevan nykyään erikoisuuksia, monikäyttöisyyttä, harrastuskaveria ja mieluiten pienessä paketissa. Kolmanneksi, tutkimuksen tuotoksia vertaillaan ja rinnastetaan modernille, postmodernille ja transmodernille ajalle tyypillisinä pidettyihin piirteisiin. Huomataan, että 60- ja 70-luvuilla on löydettävissä modernille ajalle tyypillisiä piirteitä: tulevaisuususkon siivittämää nousukautta koirien määrän ja monipuolisuuden nimissä sekä rakenteita ylläpitäviä selkeitä suosituimmuusjaotteluja. Postmodernille ajalle tultaessa rotuvalinnat ovat yhä enemmän fragmentoituneita, polarisoituneita ja ambivalentteja. Toisaalta myös transmodernismille tyypilliset piirteet, kuten vastuullisuus, yhteisöllisyys ja luonnollisuus nostavat päätään tämän päivän yhteiskunnassa.

Lataa Jyringin ja Laaksosen artikkeli (pdf, 322 KB)

Kuluttajien henkilötietojen hallinnantunne verkkoympäristössä
Mirella Lähteenmäki, Johanna Bragge ja Anne Sunikka

Käsillä oleva tutkimus keskittyy kuluttajien henkilötietojen hallinnantunteeseen verkkoympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten kuluttajat mieltävät kontrolloivansa henkilötietojaan, joita verkossa toimivat yritykset keräävät markkinointitarkoituksiin. Pyrimme vastaamaan tutkimusongelmaan selvittämällä, (1) miten kuluttajat ilmaisevat henkilötietojensa hallinnantunnetta verkkoympäristössä tiedonkeruun yhteydessä sekä (2) millaisena ilmiönä henkilötietojen hallinta verkkoympäristössä näyttäytyy kuluttajille tiedonkeruun yhteydessä. Empiirinen aineistomme muodostuu neljästä tietokonevälitteisestä ryhmähaastattelusta. Löydöksemme osoittavat, että henkilötietojen hallinta verkossa tiedonkeruun yhteydessä liitetään kaikkiin henkilötietojen hyödyntämisen vaiheisiin – keräämiseen, säilytykseen ja käyttöön; kuluttajat arvioivat mielessään kaikkia näitä vaiheita pohtiessaan suhtautumistaan henkilötietojensa keräämiseen ja tarjoamiseen. Lisäksi haastateltavat kertoivat spontaanisti keinoista, joilla he kontrolloivat henkilötietojaan, esimerkiksi henkilötietojen tarjoamisen rajoittamisesta. Hallintapuheeseen yhdistettiin myös luottamus yritykseen, kuluttajien oma-aloitteisuus sekä markkinoinnin luvanvaraisuus. Vastaajat eivät pääosin kokeneet kontrolloivansa henkilötietojaan verkkoympäristössä, paitsi puhuessaan verkkoympäristössä käyttämistään hallintakeinoista.

Lataa Lähteenmäen, Braggen ja Sunikan artikkeli (pdf, 317 KB)

Silmänliikemenetelmä painetun ja verkkomainonnan tutkimuksessa
Jarmo Kuisma

Mainonnan tutkimuksessa silmänliikkeiden rekisteröinnin ja analysoinnin avulla pyritään selvittämään, mitä kuluttajat eri mainoksissa ja www-sivustoilla näkevät, ja kuinka heidän katseensa polveilee sivulla olevien erilaisten elementtien kuten kuvien, otsikoiden ja tekstin välillä. Soveltamalla havaintopsykologian malleja ja tukeutumalla silmänliikeaineistoon esimerkiksi painetun mainonnan ja verkkosivustojen tutkijat ovat tulkinneet mainoksien saamaa huomioarvoa ja muistamista tai verkkosivustojen helppokäyttöisyyttä. Silmänliikkeiden analysointi vaatii kuitenkin tarkkaa tulkintaa, eikä pelkän mainoksen katseluun käytetyn ajan perusteella voida aina selittää syitä siihen, miksi katse ja tarkkaavuus kohdistuvat johonkin tiettyyn kohteeseen. Mainos saattaa olla joko niin kiinnostava, että sitä jäädään katsomaan tai niin vaikea tulkita, että sanoman ymmärtäminen vie aikaa ärsyyntymiseen saakka. Havaintotilanteen ja –ympäristön lisäksi myös tehtävä vaikuttaa katsepolkuihin. Silmänliikkeiden taltiointi on kuitenkin erittäin käyttökelpoinen kuluttajien havaintotoimintojen tutkimuksessa etenkin, kun sitä täydennetään muilla menetelmillä, kuten ääneen ajattelun ja kehonkielen taltioinneilla ja kyselyillä.

Lataa Kuisman artikkeli (pdf, 228 KB)

[del.icio.us] [Digg] [Facebook] [StumbleUpon] [Technorati] [Twitter] [Windows Live] [Yahoo!] [Email]

Kulutustutkimus.Nyt

Kulutustutkimus.Nyt on Kulutustutkimuksen seura ry:n julkaisema kulutustutkimukseen keskittyvä monitieteellinen lehti. Lehti ilmestyy sekä painettuna että verkossa. Verkkolehden yksittäisiin numeroihin pääsee sivupalkista ja kootusti tästä kokoomalinkistä.

Lehden tarkoituksena on edistää kulutuksen, kuluttajakäyttäytymisen ja kotitalouden monitieteistä tutkimusta ja sen käyttöä sekä siihen perustuvaa keskustelua.

Lehdessä julkaistaan aikaisemmin julkaisemattomia, kulutustutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä ja teemoja käsitteleviä empiirisiä, teoreettisia ja metodologisia tieteellisiä artikkeleita. Julkaistavat kirjoitukset valitaan tieteellisin perustein ja ne läpikäyvät vertaisarviointimenettelyn.

Julkaistavaksi ehdotettavat artikkelikäsikirjoitukset lähetetään sähköpostitse lehden päätoimittajalle tai kenelle tahansa lehden toimituskunnan jäsenelle. Teemanumeroihin ehdotettavat artikkelit lähetetään call for papersien ohjeiden mukaisesti.

Lehdelle on myönnetty Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan tunnus vertaisarvioidulle tiedejulkaisulle ja sen julkaisufoorumiluokitus on ”1”.

Lehden kansainvälinen kausijulkaisutunnus on ISSN 1797-1985.

Toimituskunta

Lähetä käsikirjoituksesi arviointi- ja julkaisuprosessiin: outi.uusitalo[]jyu.fi!!!

Kulutustutkimus.Nyt -verkkolehden toimituskunta koostuu Kulutustutkimuksen seura ry:n hallituksen jäsenistä, ja lehden päätoimittajana toimii seuran hallituksen puheenjohtaja.

Päätoimittaja

– Outi Uusitalo, professsori, KTT, dosentti, Jyväskylän yliopisto, outi.uusitalo[]jyu.fi

Muut toimituskunnan jäsenet

– Visa Heinonen, visa.heinonen[]helsinki.fi
– Eliisa Kylkilahti, eliisa.kylkilahti[]helsinki.fi
– Hanna Leipämaa-Leskinen, hanna.leipamaa-leskinen@uva.fi
– Juha Nurmela, juha.nurmela[]stat.fi
– Elina Närvanen, elina.narvanen[]uta.fi
– Petteri Repo, petteri.repo[]helsinki.fi

Kirjoittajalle: ohjeet

Kaikki Kulutustutkimus.Nyt -lehdessä julkaistaviksi aiotut tutkimusartikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin. Vertaisarviointiprosessi noudattaa Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan käytäntöjä.

Käsikirjoituksen tarjoaminen arvioitavaksi:

– Julkaistavaksi ehdotettavat artikkelikäsikirjoitukset lähetetään sähköpostitse lehden päätoimittajalle tai muille lehden toimituskunnan jäsenelle.
– Tarjottavat artikkelit tulee tallentaa kahteen eri tiedostoon, joista toisessa on artikkelin nimi ja kirjoittajatiedot, toisessa pelkkä artikkelin nimi ja artikkeliteksti. Kirjoittajan on myös huolehdittava, ettei artikkelikäsikirjoituksen sähköiseen versioon jää tietoja, joista kirjoittajat ovat tunnistettavissa.
– Julkaistavaksi hyväksytyn artikkelin kirjoittajalle lähetetään vielä tarkemmat ohjeet lehdelle toimitettavan tekstin muotoseikoista.
– Julkaistavaksi hyväksyttyyn artikkeliin, lähdeluettelon jälkeen, liitetään kaikkien kirjoittajien tiedot: nimi, oppiarvo/tutkinto, sähköpostiosoite, työtehtävä ja toimipaikka
– Kirjoittajan tulee toimittaa julkaistavaksi hyväksytyn artikkelin otsikko ja tiivistelmä myös englannin kielisinä.
– Kirjoittajan on syytä säilyttää käsikirjoituksesta itsellään myös oma kopio. Toimituskunta ei ota vastuuta käsikirjoitustiedostojen mahdollisesta tuhoutumisesta tai häviämisestä.

– Artikkelin enimmäispituus: Tarjottavan tekstin sanamäärä ei saa ylittää 4500 sanaa (lähdeluetteloa ei sisällytetä sanamäärään). Sanamäärä on ilmoitettava artikkelikäsikirjoituksessa.
– Artikkelin kieli: Lehdessä julkaistaan ensisijaisesti suomen- tai ruotsinkielisiä artikkeleita.
– Oikoluku: Artikkelin kirjoittaja on itse vastuussa tekstinsä virheettömyydestä ja oikeakielisyydestä. Kirjoittajan on huolehdittava tekstinsä oikoluvusta.
– Tiivistelmä: Artikkeliin liitetään enintään 150 sanan pituinen abstrakti. Abstraktin tarkoitus on esittää suppea yhteenveto artikkelin sisällöstä ja johtopäätöksistä.
– Yleisiä kirjoitusohjeita: Käsikirjoitukset kirjoitetaan 1,5 rivivälillä. Älä käytä ensimmäisen rivin sisennystä, lihavointia, alleviivausta tai automaattista tavutusta. Käytä kursivointia ja alaviitteitä vain tarkkaan harkituissa tapauksissa.
– Artikkelin nimi kirjoitetaan fonttikoolla 16, ensimmäisen tason otsikot koolla 14 ja toisen tason otsikot koolla 12. Kirjoita otsikot alkukirjainta lukuun ottamatta pienaakkosilla. Käytä suuraakkosia (isoja kirjaimia) vain silloin kun se on välttämätöntä tai perusteltua.
– Kuviot ja taulukot: Kuviot ja taulukot on laadittava erillisiin pdf- tiedostoihin, ja niiden toivotut paikat tekstissä merkitään selvästi sanallisesti (esimerkiksi: ”Taulukko 1 liitetään tähän”). Valokuvat ja muut kuvat lähetetään mieluiten tiff-tiedostoina. Kuvioiden, taulukoiden ja kuvien tulee olla hyvälaatuisia ja kuvioiden asettelu pohjasivulle tulee tehdä harkitusti. Esim. turhia marginaaleja tulee välttää. Kuvioiden ja taulukoiden suositeltu leveys on 150 mm.
– Lainaukset: Suorat lainaukset merkitään lainausmerkeillä, jos ne ovat alle neljä riviä pitkiä. Pidemmät lainaukset kirjoitetaan omaksi kappaleekseen.
– Lähteitä merkittäessä ja lähdeluetteloa kirjoitettaessa noudatetaan APA (American Psychological Association) -standardin mukaisia merkintätapoja. Kursivointeja ei kuitenkaan käytetä.
– Tarkempia tietoja merkinnöistä löytyy linkeistä: http://www.apastyle.org/ ja http://blog.apastyle.org/
– Lähteet tekstissä: Lähdeviitteet sijoitetaan tekstin sisään sulkeisiin, esim. viitattaessa koko teokseen Pantzar (1996) / (Pantzar, 1996) tai tiettyihin sivuihin (Pantzar, 1996, pp. 1-2).
– Mikäli lähde viittaa vain yhteen virkkeeseen, piste sijoitetaan lauseen loppuun “… tekstiä (Pantzar, 1996, p. 3).” Jos viitataan useampaan virkkeeseen, viite merkitään erilliseen lauseeseen: “… tekstiä. (Allardt, 1982, pp. 17-20).”
– Täydellinen lähdeluettelo liitetään käsikirjoituksen loppuun otsikolla Lähteet. Lähdeluettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaan aakkostettuna. Jos tekstissä on viitattu saman tekijän useampaan julkaisuun, merkitään nämä julkaisuvuoden mukaiseen järjestykseen vanhimmasta uusimpaan. Mikäli julkaisut ovat samalta vuodelta, ne merkitään järjestykseen pienaakkosin (esim. 2004a, 2004b).

Artikkelit: Tekijä[t] (vuosi). Artikkelin nimi. Julkaisun nimi, volyymi (lehden numero), sivut.
– Warde, A. (2014). After Taste: Culture, Consumption and Theories of Practice. Journal of Consumer Culture, 14(3), 279-303.

Artikkeli julkaistu verkossa ennen sijoittamista varsinaiseen numeroon: Tekijä[t]. (vuosi). Artikkelin nimi. Julkaisun nimi. Ennakkojulkaisu verkossa. URL-osoite tai DOI
– Brunk, K.H., Giesler, M. & Hartmann, B. J. (2017). Creating a Consumable Past: How Memory Making Shapes Marketization. Journal of Consumer Research. Ennakkojulkaisu verkossa. doi.org/10.1093/jcr/ucx100

Artikkelit toimitetussa teoksessa: Tekijä[t] (vuosi). Artikkelin nimi. Teoksessa N. N. (toim.), Teoksen nimi (pp. sivut). Julkaisupaikka: Julkaisija.
– Halkier, B. (2017). ’Methods and Methods’ Debates within Consumption Research. Teoksessa M. Keller, B. Halkier, T. A. Wilska & M. Truninger (toim.), Routledge Handbook on Consumption (pp. 36-46). London: Routledge.

Kirjat: Tekijä[t]. (vuosi). Kirjan nimi. (painos.) Julkaisupaikka: Julkaisija.
– Trentmann, F. (2016). Empire of Things: How We Became a World of Consumers, from the Fifteenth Century to the Twenty-first. UK/USA: Allen Lane/Penguin.

– Väitöskirja, julkaistu: Tekijä. (vuosi). Väitöskirjan otsikko. Haettu /Saatavilla [Tietokannan nimi]
– Väitöskirja, julkaisematon: Tekijä (vuosi). Väitöskirjan otsikko. (Julkaisematon väitöskirja). Yliopiston nimi, Sijaintipaikka)
– Nettisivut: Kun viitataan tiettyyn verkkosivustoon, tekstissä mainitaan verkkosivun osoite. Esim. YLE (https://yle.fi)
– Viittaus tiettyyn dokumenttiin tai tietoon verkkosivulla: Tekijä (päivämäärä). Dokumentin nimi / otsikko [kuvaus]Haettu http://URL
– E-kirja: Tekijä. (päiväys). Kirjan nimi. Haettu http://xxxxxxxxx
– Tekijä. (päiväys). Kirjan nimi. doi:xxxxxxxxxxxx
– Tekstissä olevaan viittaukseen sisällytetään tekijä ja päiväys (Tekijä, päiväys).

Arvioitsijalle: ohjeet

Löydät arviotsijan ohjeet tästä pdf-tiedostosta.

Vertaisarviointiprosessin kuvaus

– Kaikki Kulutustutkimus.Nyt -lehdessä julkaistaviksi aiotut tutkimusartikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin.
– Pääkirjoitukset, katsaukset, kirja-arvostelut ja lektiot käsitellään toimituksen sisäisesti ja voidaan julkaista ilman tieteellistä laadunarviointia.
– Tutkimusartikkelien julkaisuehdotukset käsittelee päätoimittaja, erikoisnumeron toimittaja tai kuka tahansa toimituskunnan jäsen.
– Päätoimittaja, toimittaja tai toimituskunta suorittaa alustavan arvion käsikirjoituksen sopivuudesta julkaisuohjelmaan ja päättää vertaisarviointiprosessin käynnistämisestä.
– Julkaisuehdotuksen tekijälle lähetetään 30 päivän kuluessa tieto julkaisuehdotuksen hylkäämisestä tai vertaisarviointiprosessin käynnistämisestä ja sen aikataulusta.
– Päätoimittaja tai vastaava pyytää lausunnot käsikirjoituksen tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta vähintään kahdelta arviointitehtävään kutsutulta henkilöltä.
– Arvioijat ovat toimituksen ulkopuolisia ja suhteessa arvioitavaan käsikirjoitukseen riippumattomia väitelleitä tutkijoita tai muita tieteenalan asiantuntijoita.
– Arvioijat toimivat anonyymisti, mutta julkaisuehdotus ja arvioijien nimet säilytetään kaikkien arvioitujen käsikirjoitusten osalta.
– Asiantuntijaksi ei voida valita henkilöä, joka on käsikirjoituksen kirjoittajan/kirjoittajien lähisukulainen tai joka toimii kirjoittajan/kirjoittajien esimiehenä, alaisena tai työn ohjaajana tai jolla on ollut yhteisiä julkaisuja kirjoittajan/kirjoittajien kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana.
– Prosessissa arvioidaan aineiston kattavuutta, teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta, sekä tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla.
– Kukin arvioija esittää joko julkaisuehdotuksen hylkäämistä tai sen hyväksymistä sellaisenaan tai määrätyin muutoksin.
– Lausuntojen pohjalta päätoimittaja, toimittaja tai toimituskunta tekee lopullisen päätöksen tarjotun käsikirjoituksen julkaisemisesta.
– Tekijöille lähetetään 60 päivän kuluessa arviointiprosessin käynnistämisestä tieto julkaisuehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, sekä mahdolliset julkaisemisen edellytyksenä pidettävät käsikirjoitusta koskevat muutosehdotukset. Samalla tekijöille lähetetään arvioijien lausunnot tai päätoimittajan tiivistelmä niistä.
– Käsikirjoitusten työstäminen julkaistavaksi hyväksyttävään muotoon voi edellyttää useita kommentti- ja vastauskierroksia

Historia

Kulutustutkimus.Nyt -lehden ensimmäinen numero on 1/2007. Sitä ennen Kulutustutkimuksen seura julkaisi kaksi kappaletta Kuluttajatutkimus.Nyt -verkkolehteä. Näistä ensimmäinen Kuluttajatutkimus.Nyt 1/2005 oli teemanumero Kulutustutkimuksen seuran 10.11.2004 pidetystä syysseminaarista ja sisälsi 13 kirjoitusta. Toinen Kuluttajatutkimus.Nyt 1/2006 sisälsi neljä artikkelia.

 

[del.icio.us] [Digg] [Facebook] [StumbleUpon] [Technorati] [Twitter] [Windows Live] [Yahoo!] [Email]

Kulutustutkimus. Nyt 1/2008 – kirjoituskutsu

Kulutus ja vapaa-aika -teemanumero

Anu Valtonen , KTT, Lapin yliopisto
Vesa Markuksela , KTM, Lapin yliopisto
Artikkelikäsikirjoitusten dead line 28.11.2007

Kutsumme vapaa-aikatutkimuksesta kiinnostuneita tutkijoita kirjoittamaan toimittamaamme teemanumeroon.Vapaa-ajalla ja vapaa-ajan kulutuksella on keskeinen rooli taloudellisen, sosiaalisen ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin kannalta. Nykyisessä tieto- ja elämysyhteiskunnassa vapaa-aika – sekä sosio-kulttuurisena kategoriana että toiminnollisena tilana – on muutosten kohteena. Vallitsevat ideaalit, arvostukset ja liudentuvat työn ja vapaan rajat ehdollistavat ja muokkaavat myös vapaa-ajan merkitystä ja vapaa-ajan kulutusta. Vapaa-aikaa toiminnallisena tilana luonnehtii yhtäältä harrastusaktiviteettien kasvava rooli, mediakulutuksen kasvu, teknologisoituvan ja globalisoituvan kulutusyhteiskunnan uudet aktiviteetit, kuten erilaiset virtuaalipelit, sekä vapaa-ajan aktiviteettien tarjoamat mahdollisuudet yhteisöllisyyden luomiseen ja ylläpitämiseen. Toisaalta ei-tekemisen, olemisen, arvostus saa kasvavaa kiinnostusta. Nämä vapaa-aikaan kohdistuvat jännitteet asettavat haasteita myös vapaa-ajan tutkimukselle, sen lähtökohtaoletuksille, tutkimuskysymyksille, käsitteille kuin valittaville tutkimuskohteillekin. Teemanumeron keskeisenä tavoitteena on tuottaa ymmärrystä siitä, millaisia muotoja vapaa-aika ja vapaa-ajan kulutus saa tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa ja siitä, millaisten käsitejärjestelmien ja menetelmien kautta sitä pystytään relevantisti hahmottamaan. Monipuolisesti vapaa-aikaa tarkastelevaan teemanumeroon ovat tervetulleita, muun muassa:

  • vapaa-ajan tutkimuskenttää, tutkimusperinteitä ja käsitteitä jäsentävät ja analysoivat artikkelit,
  • vapaa-aika kategorian nykytilaa, uusia vapaa-aikaluokituksia, työn ja vapaan luokkien yhdistymistä ja liudentumista tarkastelevat artikkelit,
    vapaa-ajan yhteisöjä käsittelevät artikkelit,
  • yksittäisiin vapaa-ajan toimintoihin ja aktiviteetteihin keskittyvät tutkimukset, erilaiset harrasteet ja toiminnot mukaan lukien vapaaehtoistyö ja shoppailu
  • vapaa-ajan kulutuksen ’pimeään puoleen’, esimerkiksi addiktioihin liittyvät tutkimukset
  • erilaisten kuluttajaryhmien kautta vapaa-ajan tematiikkaa valottavat artikkelit, esimerkiksi vauvat, vanhukset, lapset tai liikuntaesteiset vapaa-ajan viettäjinä
  • vapaa-ajan tiloihin, paikkoihin ja ympäristöihin – mukaan lukien luonto ja virtuaaliympäristöt – keskittyvät artikkelit,
  • vapaa-aika käsitteen, toimintojen ja tilojen sukupuolittuneisuutta tarkastelevat artikkelit
  • vapaa-aikaa vastarinnan paikkana ja poliittisena kulutusareenana tarkastelevat tutkimukset
  • Käsikirjoitukset pyydetään lähettämään sähköpostitse Anu Valtoselle (anu.valtonen@ulapland.fi) tai Vesa Markukselalle (vesa.markuksela@ulapland.fi).

    Kirjoittajaohjeet osoitteessa: http://www.kulutustutkimus.net/?p=31

[del.icio.us] [Digg] [Facebook] [StumbleUpon] [Technorati] [Twitter] [Windows Live] [Yahoo!] [Email]