Älä osta mitään ikinä – paneelikeskustelu

Paneelikeskustelu: Erkki Tuomioja (SDP), Leena Simonen (Kuluttajaliitto), Leo Stranius (Kansalaisareena) & Kulutuksen politiikka -kurssin osallistujat.

  • Onko kuluttajan vika että maailma on tällainen ja kaikki on pielessä?
  • Mikä viesti marrkinoille on, jos kukaan ei osta mitään?
  • Miten kulutusta pitäisi vähentää?
  • Miksi hankkia rahaa jos ei voi kuluttaa?

Ma 19.2 klo 12.15-13.15.
Tiedekulma, Think Lounge, 2. krs, Yliopistonkatu 4, Helsinki

Tervetuloa, vapaa pääsy!

[del.icio.us] [Digg] [Facebook] [StumbleUpon] [Technorati] [Twitter] [Windows Live] [Yahoo!] [Email]

Kulutustutkimus.Nyt 2/2017

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 2/2017 (pdf, 14.5 Mb)

Pääkirjoitus: Itsensä mittaaminen on myös leikkiä, mainonnan mieskuva muutoksessa ja Suomi24 analyysin kohteena
Outi Uusitalo

Tämän Kulutustutkimus.Nyt lehden numeron artikkelit koskettelevat kulutuksen ilmiöitä hyvinvoinnin ja mielenhallinnan alueilla sekä mainonnan maailmassa. Lisäksi yhdessä artikkelissa tarkastellaan kulutustutkimuksen uudenlaisten, laajojen aineistojen analysointiin kehiteltyä mallinnusmenetelmää ja sen mahdollisuuksia tuottaa tulkintoja kulutuksen ilmiöistä.

Lataa Uusitalon pääkirjoitus (pdf, 400 Kb)

Hyvinvointia mittaamalla? Wellness­teknologian käytön tuottama arvo
Jarna Laine, Heli Marjanen ja Kaisa Saastamoinen

Koettua elämänlaatua parantavilla tuotteilla ja palveluilla on yhä enemmän kysyntää. Wellness­teknologia ja itsensä mittaamisen trendi liittyvät kiinteästi yksilön proaktiiviseen vastuuseen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan mittaustulosten tehdessä näkyväksi aiemmin piilossa olleita kehon ja mielen toimintoja. Artikkelissa tarkastellaan Holbrookin (1999) arvotypologiaan pohjautuen, millaista arvoa kuluttajat kokevat saavansa wellness­teknologian käytöstä ja miten arvon yhteisluominen siinä ilmenee. Tutkimusaineisto koostui sähköisestä kyselyaineistosta ja viidestä ryhmäkeskustelusta. Tulokset osoittavat, että vaikka wellness­teknologian käyttöön liittyvissä keskusteluissa korostuivat ulkoiset arvot, erityisesti tehokkuus ja erinomaisuus, myös sosiaaliset arvot nousivat merkittävään rooliin kaikissa muissa paitsi säännöllisten käyttäjien ryhmässä. Laitteiden käytön koettiin helpottavan omaan hyvinvointiin liittyvien tavoitteiden, esimerkiksi kunnon kohottamisen tai laihduttamisen, saavuttamista. Sisäisistä arvoista tärkeimmiksi nousivat laitteiden esteettisyys ja niiden käyttämiseen liittyvä hauskuus. Arvon yhteisluominen sen sijaan näyttäytyi aineistossa heikosti kuluttajien käyttäessä laitteita ja luodessa arvoa enimmäkseen itsenäisesti tai omissa sosiaalisissa verkostoissaan.

Lataa Laineen, Marjasen ja Saastamoisen artikkeli (pdf, 2.9 Mb)

Huumorista hoivaan – mainoselokuvien miestyyppejä Suomessa
Henri Saxén ja Visa Heinonen

Artikkelissa tarkastellaan sitä, miten mainoselokuvat esittävät miehen Suomessa. Syksyllä 2015 kerätty tutkimusaineisto koostuu 47 mainoselokuvasta, joiden analyysiin sovelsimme sisällön erittelyä, semiotiikkaa ja tyypittelyä. Vertaamme tutkimusaineistomme miestyyppejä aiempaan tutkimuskirjallisuuteen. Lähestymme sukupuolta representaationäkökulmasta, jonka mukaan mieheys ei ole olemuksellinen pysyvä ominaisuus vaan kulttuurisesti rakentunut seikka. Tällöin mainonta sukupuolta esittäessään samalla jäsentää ja uusintaa käsityksiä mieheydestä. […]

Lataa Saxénin ja Heinosen artikkeli (pdf, 3.6 Mb)

Aihemallinnuksen mahdollisuudet sosiaalisen median aineistojen jäsentämisessä – terveyskeskustelu Suomi24­-verkkopalstalla
Marjoriikka Ylisiurua

Aihemallinnus on koneoppimisen menetelmä, joka mahdollistaa suurten tekstimassojen automatisoidun tarkastelun. Artikkelissani kokeilen suosittua LDA­ aihemallinnusmenetelmää ja kartoitan mahdollisuuksia tiivistää suuria aineistoja tulkinnallisen tutkimuksen tarpeisiin. Aineisto koostuu suomenkielisen Suomi24.fi­keskustelupalstan viesteistä. Aihemallinnus löytää tekstistä paitsi tiedossa olevia ja tuntemattomia keskustelunaiheita, myös keskustelussa yleisesti toistuvia fraaseja. Täydentämällä tutkimusprosessia lähilukemalla on lisäksi mahdollista astua aiheiden ulkopuolelle ja löytää tarinallisesti etenevä, keskustelun yleinen narratiivi. Lähiluvun laaja hyödyntäminen liudentaa aihemallinnuksen määrällistä ja jopa jäykkää leimaa ja tarjoaa sen ”neutraalien” ratkaisujen tuottamisen sijaan tulkitsevaan tutkimukseen sopivaksi aineiston tiivistämisen menetelmäksi.

Lataa Ylisiuruan artikkeli (pdf, 8.1 Mb)

70­-vuotiasta kuluttaja­ekonomiaa juhlimassa 2.12.2016
Hanna­-Maija Närvänen, Minna Autio, Visa Heinonen ja Kaisa Rinne

Kuluttajaekonomian oppiaineen 70­vuotista historiaa juhlistettiin 2.12.2016 Helsingin yliopiston Metsätalolla teemalla Kulutuksen opetus ja tutkimus vuonna 2086. Helsingin yliopistoon perustettiin 31.1.1946 asetuksella kodin taloustieteen professuuri. Oppiaineen nimi muutettiin vuonna 1995 kuluttajaekonomiaksi. Juhlaseminaarin aloittivat opiskelijoiden esitykset ja sen jälkeen esiintyivät ammattitutkijat. Tilaisuus huipentui alumnipaneeliin. […]

Lataa Närvasen, Aution, Heinosen ja Rinteen katsaus (pdf, 600 Kb)

English abstracts

  • Understanding consumer perceived value in the context of wellness technology – Jarna Laine, Heli Marjanen and Kaisa Saastamoinen
  • From humor to care ­ The representations of men in advertising in Finland – Henri Saxén and Visa Heinonen
  • Possibilities for topic modelling in the analysis of social­ media content – health discussion in the Suomi24.fi online discussion forum – Marjoriikka Ylisiurua

Download English abstracts (pdf, 400 Kb)

[del.icio.us] [Digg] [Facebook] [StumbleUpon] [Technorati] [Twitter] [Windows Live] [Yahoo!] [Email]

Kulutustutkimus.Nyt: Call for Papers 1/2018

Kulutustutkimus.Nyt -lehti hakee Suomen juhlavuoden kunniaksi käsikirjoituksia teemalla Suomi seuraavat 100 vuotta.

Haastamme kirjoittajat pohtimaan omaa tutkimusta ja tutkimuksen tuloksia Suomen seuraavien 100 vuoden näkökulmasta. Minkälaisia implikaatioita tutkimuksella on kulutuksen näkökulmasta, entä kulutustutkimuksen näkökulmasta? Kirjoituksesi aihe itsessään voi olla vapaasti kulutuksen kentältä valittu. Toivotamme tervetulleiksi niin käsitteelliset kuin empiirisetkin käsikirjoitukset.

Huom! Teemanumerossa voidaan tuttuun tapaan julkaista kulutustutkimuksen artikkeleita, katsauksia ja kirja-arvioita teemaosion rinnalla.

Ohjeet
Käsikirjoituksia pyydetään toimitettavaksi 28.2.2018 mennessä. Teemanumero ilmestyy kesällä 2018. Tutkimuspaperit käyvät läpi vertaisarviointiprosessin. Puheenvuorot ja kirja-arvostelut käsitellään vain toimituksessa. Teemanumeron päätoimittajina toimivat Lotta Alhonnoro ja Hanna Leipämaa Leskinen. Kirjoittamisesta kiinnostuneiden toivotaan olevan yhteydessä numeron päätoimittajiin jo etukäteen (ks. yhteystiedot alla).
Käsikirjoitusten enimmäispituus on 4500 sanaa. Yksityiskohtaisemmat kirjoitusohjeet löytyvät osoitteesta www.kulutustutkimus.net/?p=850

Tietoja lehdestä
Kulutustutkimus.Nyt on Kulutustutkimuksen Seura ry:n julkaisema monitieteelliseen kulutustutkimukseen keskittyvä tieteellinen lehti. Lehden tarkoituksena on edistää kulutuksen, kuluttajakäyttäytymisen ja kotitalouden monitieteistä tutkimusta ja sen käyttöä sekä siihen perustuvaa keskustelua. Lehdessä julkaistaan aikaisemmin julkaisemattomia, kulutustutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä ja teemoja käsitteleviä empiirisiä, teoreettisia ja metodologisia tieteellisiä artikkeleita.

Ystävällisin terveisin,

Vierailevat päätoimittajat

Lotta Alhonnoro
Yliopisto-opettaja, Vaasan yliopisto
lotta.alhonnoro@uva.fi
029 449 8559

Hanna Leipämaa-Leskinen
Tutkijatohtori, Vaasan yliopisto
hanna.leipamaa-leskinen@uva.fi,
029 449 8496

[del.icio.us] [Digg] [Facebook] [StumbleUpon] [Technorati] [Twitter] [Windows Live] [Yahoo!] [Email]

Kulutustutkimus.Nyt 1/2017

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

 

Pääkirjoitus: Kulutusta läpi elämä; Kulutus, elämänkulku ja hyvinvointi
Sanna Kuoppamäki ja Outi Uusitalo

Kulutus liittyy läheisesti yksilön ikään ja elämänvaiheeseen. Kulutustutkijoiden parissa ikää on perinteisesti pidetty yhtenä taustamuuttujana, joka muiden tekijöiden ohella selittää yksilön kulutuskäyttäytymistä. Iän lisäksi kulutus voidaan jäsentää elämänvaiheen näkökulmasta. Eri elämänkaaren vaiheissa, kuten nuoruudessa, keski-iässä ja vanhuudessa, kuluttajat kohtaavat yksilöllisiä muutoksia, joilla voidaan olettaa olevan yhteys kulutuskäytäntöihin, kulutusvalintoihin sekä näihin liittyviin tarpeisiin ja toiveisiin. Eri aikakausina varttuneet kuluttajat ovat elämänkulun aikana kohdanneet erilaisia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia muutoksia, jotka voivat synnyttää sukupolvisidonnaisia arvoja ja asenteita. (Drolet ym., 2010; Carr ym., 2012; Gilleard & Higgs, 2009; Jones ym., 2009.)

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

 

Varttuneet kuluttajat, vapaa-aika ja hyvinvointi
Tiia Kekäläinen, Terhi-Anna Wilska ja Katja Kokko

Yli 50-vuotiaat, varttuneet kuluttajat, ovat ostovoimainen ryhmä, jolla on mahdollisuus panostaa myös vapaa-aikaan. Kyseisen ikäryhmän sisäisiä eroja kulutuskäyttäytymisessä on kuitenkin tutkittu toistaiseksi vähän. Tässä tutkimuksessa selvitimme klusterianalyysin avulla, millaisia kuluttajaryhmiä varttuneiden kuluttajien joukosta löytyy vapaa-ajan kulutuksen suhteen. Lisäksi tarkastelimme, onko löytyneiden klustereiden välillä eroja hyvinvoinnissa. Tutkimuksessa käytettiin Suomi 2014 – Kulutus ja elämäntapa -tutkimuksen aineistoa 50–74-vuotiaiden (N=760) osalta. Klusterianalyysin perusteella varttuneet kuluttajat jakaantuivat kuuteen ryhmään vapaa-ajan kulutuksensa suhteen: säästeliäisiin, vapaa-aikaan panostajiin, huvitteluun panostaviin, säästeliäisiin huvittelijoihin, esteettisiin liikkujiin ja kotoilijoihin. Hyvinvoinnin suhteen vapaa-aikaan panostajat kokivat emotionaalisen, taloudellisen ja fyysisen hyvinvointinsa parhaimmaksi, säästeliäät vastaavasti heikoimmaksi. Tulosten perusteella varttuneet kuluttajat ovat heterogeeninen ryhmä, josta löytyy erilaisia kuluttajatyyppejä. Myös elämäntilanteella on merkitystä kulutuskäyttäytymisen kannalta. Lisäksi tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että sillä, mihin vapaa-ajalla kulutetaan, on yhteyttä hyvinvointiin.

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

 

Varttuneet kuluttajat ja wellness-teknologia – kehon arvottamisesta kohti
omaehtoista käyttäjäkokemusta
Minna Ylilahti ja Veera Koskinen

Artikkelissa tarkastellaan varttuneiden kuluttajien suhdetta wellness-teknologiaan. Wellness-teknologialla tarkoitetaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen tarkoitettuja digitaalisia tuotteita ja ympäristöjä. Wellness-teknologian käyttö on elämyksellistä hyvinvointikulutusta: teknologia tarjoaa käyttäjälle erilaista kokemuksellista mielihyvää. Se on myös kehon hallinnan ja itsetarkkailun muoto. Hyvinvointia edistävä teknologia on vielä uutta mutta tulossa yhä laajemmin eri ihmisryhmien käyttöön. Wellness-kuluttaminen on nouseva kulutustrendi ja teknologia sen osa-alueena merkittävä. Aineistona käytettiin ryhmähaastatteluita, jotka toteutettiin kylpylä- ja kuntoutuslaitoksen kontekstissa. Pyrkimyksenä oli muodostaa aineistolähtöisesti teknologian käyttöä ja sen tulkintaa kuvaavia kategorioita. Suhtautuminen teknologiaan kytkeytyi laitteiden tapaan määritellä kehon tai yksilön toiminnan piirteitä ja tuottaa tietoa niistä. Osa teknologiatulkinnoista liittyi elämänkulun ja ikääntymisen odotuksiin, jolloin teknologian hallittavuus ja käyttäjän autonomisuus korostuivat. Kokonaisuutena wellness-teknologiaan liitettiin leikillisyys, pelillisyys mutta myös riippuvuus ja käyttäjän itsekontrollin puute. Laitteiden tapa mitata kehon ominaisuuksia vertautui suorituskeskeiseen ajattelutapaan ja ulkoapäin ohjautuvuuteen, ja tämä piirre ei itsestään selvästi istu wellness-kuluttajien tavoittelemaan kokonaisvaltaiseen kokemukselliseen ja itsetuntemukseen perustuvaan hyvinvointiin.

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

 

Asumisnormit vai yksilölliset haaveet? Asumistoiveet eri elämänvaiheissa
Tiina Kemppainen, Outi Uusitalo ja Sanna-Mari Kuoppamäki

Aiempien tutkimusten perusteella eri-ikäiset suomalaiset toivovat asumiseltaan samankaltaisia asioita. Yhtenäisiä asumisen toiveita on selitetty kulttuurisidonnaisilla normeilla, jotka perustuvat paitsi virallisiin säädöksiin myös vähitellen normaaleiksi muodostuneisiin käsityksiin. Normit luovat yksilöille ymmärrystä siitä, mitä asumiselta tulisi toivoa. Yleisen ihanteen alle kätkeytyy normeista poikkeavia asumisen toiveita, haaveita ja intohimoja, jotka kytkeytyvät esimerkiksi yksilöiden elämänvaiheeseen, arvoihin ja ikään. Tämä tutkimus tarkastelee nuorten ja myöhäiskeski-ikäisten aikuisten asumistoiveita sekä normien ja haaveiden ilmenemistä näissä toiveissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin Vantaan Asuntomessuilla kesällä 2015 kahdeksan ryhmäkeskustelun avulla, joihin osallistui 68 henkilöä. Asumistoiveet hahmottuivat eri-ikäisten keskuudessa teemoiltaan samankaltaisina, suomalaisia perinteisiä asumisnormeja heijastelevina. Keskusteluissa asumisen toiveet kytkeytyivät kolmeen pääteemaan, jotka jaettiin molempien ryhmien keskuudessa: 1) asumisen toimivaan arkeen, 2) asumisen yksityisyyteen sekä 3) asumisen persoonallisuuteen ja kodikkuuteen. Vaikka asumisen teemat olivat samankaltaisia, eri-ikäisten keskustelijoiden elämänvaiheen vaikutus näkyi asumistoiveiden perusteluissa. Yhtenäiset normit hallitsivat kuvaa toivotusta asumisesta, haaveet ja intohimot alistettiin näille normeille.

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

 

Hiljaiset äänestävät jaloillaan – Kosmetiikan kuluttamisen arkisia kannanottoja
Hanna Leipämaa-Leskinen, Lotta Alhonnoro, Pirjo Laaksonen ja Hanna-Mari Toivanen

Tämä tutkimus tuottaa aiempaa hienojakoisempaa ymmärrystä niin sanotuista hiljaisista kulutuskannanotoista, jotka tähtäävät tärkeiksi koettujen arvopäämäärien edistämiseen, mutta jotka toteutetaan yksityisesti arkisen kulutuksen osana. Käsitteellinen analyysi erottelee hiljaiset kulutuskannanotot äänekkäistä neljän kriteerin kautta: käsitteelliset elementit, aikajänne, kuluttajan motiivit sekä ilmenemismuodot. Tutkimuksen empiirinen aineisto perustuu kosmetiikan kuluttamisen valintaa ja merkityksiä koskeviin haastatteluihin. Löydösten mukaan kosmetiikan kuluttajat ottavat kantaa kulutusvalinnoillaan hyvin monilla eri tavoilla, sekä suosimalla että vastustamalla tiettyjä brändejä tai tuotteita. Vaikka hiljaiset ja äänekkäät kulutuskannanotot näyttäytyvät usein ilmiasultaan samanlaisina, merkittävä ero syntyy siitä, miten kulutuskannanotot linkittyvät kuluttajan identiteettiin. Hiljaiset kuluttajat eivät hae tuotevalinnoiltaan identiteettiään ulospäin viestiviä vaikutuksia, vaan tavoittelevat ennen kaikkea helppoja ja arkisia tapoja ottaa kantaa kulutusvalinnoillaan.

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

 

Lektio: Eettinen kuluttaminen kulutuskulttuurissa
Maria Pecoraro
Kuten monessa asiassa, oma kokemus on se vahvin liikkeelle paneva voima. Se saa kummastelemaan asioita siinä määrin, että siitä syntyy vuosien saatossa jopa väitöskirja. Omalla elämänpolulla kiinnostus eettistä kuluttamista kohtaan kulminoitui vuonna 2007 Etelä-Koreassa vietettyyn puolivuotiseen opintorupeamaan, jonka saatossa sain kokea kuluttamiseen perustuvan kulttuurin kääntöpuolen. Pohjois-Kiinan raskasteollisuuden sylkemä saaste rikki – ja raskasmetallipäästöineen kulkeutui Soulin miljoonakaupungin ylle keltaisena tuulena sumentaen maiseman ja saaden hengittämisen tuntumaan aamulenkin jälkeen kytevältä tulelta keuhkojen uumenissa. Lempeä kevätsade kirsikkapuiden kukkiessa muuttui terveyttä uhkaavaksi happosateeksi, jota paikallisetkin pakenivat valkoisen maskit kasvoillaan sateenvarjot suojanaan. Tämä lohduton todellisuus on jo miljoonien ihmisten todellisuutta tänä päivänä.

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

 

Kirja-arvio: Jouni Häkli, Risto Vilkko & Leena Vähäkylä (toim.): Kaikki kotona? Asumisen uudet tuulet
Eliisa Kylkilahti
Kuluttajan arjessa asumisella, elinympäristöllä ja asunnolla on monenlaisia merkityksiä. Koti on merkittävä ajanviettopaikka ja asuminen on yksi suurimmista kuluttajan menoeristä ja ympäristövaikutusten aiheuttajista. Asumisen teemoja on toki tutkittu eri tieteenaloilla, mutta monitieteistä tutkimusta on niputettu varsin harvoin yksien kansien väliin. Kaikki kotona? Asumisen uudet tuulet -teoksessa kirjoittavat muun muassa taloustieteiden, sosiaalitieteiden, matkailun, kriminologian, maankäytön, nuorisotutkimuksen ja ympäristöpolitiikan asiantuntijat. Teos on popularisoitua tiedettä, joten eri tieteenalojen asiantuntijoiden tekstit ovat helposti ymmärrettäviä, vaikka näkökulmat vaihtuvat. Teos jakautuu kolmeen temaattiseen osioon. Ensimmäisessä osiossa tarkastellaan asuntomarkkinoita ja poliittisia ohjauskeinoja, toisessa asumisen sosiaalisuutta ja kodin ulkopuolelle ulottuvia elinpiirejä ja kolmannessa asumista ja yhdyskuntarakennetta.

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

 

Kirja-arvio: Frank Trentmann: Empire of Things: How We Became a World of Consumers, from the Fifteenth Century to the Twenty-First
Visa Heinonen
Lontoon yliopiston Birkbeck Collegen historian professori Frank Trentmann on asettanut itselleen lähes mahdottomalta tuntuvan tehtävän ryhtyessään kirjoittamaan kirjaa kulutuksen merkityksestä yhteiskunnissa 1400-luvulta nykypäivään. Edellisen kerran moiseen hankkeeseen uskaltautui ranskalainen historioitsija Fernand Braudel (1902‒1985). Hän tarkasteli kulutusta ja arkielämää kolmiosaisen suurteoksensa Civilisation matérielle, économie et capitalisme, XVe‒XVIIIe siècle (Braudel 1967-1979, engl. Capitalism and Material Life, 1400-1800) ensimmäisessä osassa Les structures du quotidien. Braudelin tarkastelun kohteena oli kulutus arkipäivän rakenteina, ja hän päätti tarkasteluperiodinsa 1800-luvulle. Frank Trentmann käsittelee teoksensa 400-sivuisessa ensimmäisessä osassa kulutuksen historiallisia kehityskaaria Euroopan renessanssiajalta aina kylmän sodan päättymiseen 1980- ja 1990-luvun vaihteessa.

Lataa Kulutustutkimus.Nyt 1/2017 (970 KB, pdf)
Vinkki: avaa kirjanmerkkinäkymä, josta pääsee artikkeleihin kätevästi

[del.icio.us] [Digg] [Facebook] [StumbleUpon] [Technorati] [Twitter] [Windows Live] [Yahoo!] [Email]